Vauva hukkui kylpyammeeseen Jyväskylässä, taiteilija esitteli lapsipornoa, vuokraisäntä herätti perheen aamulla – tällaisissa tapauksissa rikokseen syyllistynyt voi jäädä ilman rangaistusta

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa 32-vuotiaan naisen syylliseksi eläinsuojelurikkomukseen.

Nainen oli sitonut koiransa henkilöauton vetokoukkuun Keuruulla ja lähtenyt ajamaan. Toinen koirista menehtyi kahdeksan kilometrin matkan aikana, toinen loukkaantui vakavasti.

Eläinsuojelurikkomuksesta tuomitaan lähtökohtaisesti sakkoja, mutta tällä kertaa nainen jäi ilman rangaistusta. Oikeus piti sakottamista koiransa menettäneen naisen olosuhteet huomioiden kohtuuttomana.

Ratkaisu perustuu rikoslain kuudenteen lukuun, jonka mukaan rangaistukselle on monia erilaisia lieventämisperusteita.

– Lähtökohtana on toki se, että rangaistus määrätään teon perusteella. Mutta käytännössä esiin tulee tapauksia, joissa rankaiseminen olisi tarkoituksetonta tai kohtuutonta, Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen sanoo.

– Rankaiseminen on inhimillistä toimintaa ja inhimillisyys on hyvä olla mukana myös rangaistusta määrättäessä.

Syyllinen voidaan jättää ilman rangaistusta muun muassa tekijän iän ja muiden henkilökohtaisten olosuhteiden, rikoksesta tai tuomiosta aiheutuvien seurausten, teon vähäisyyden tai teosta kuluneen ajan perusteella. Tolvasen mukaan tyypillisimpiä tapauksia ovat ne, joissa tekijälle tai hänen läheiselleen on aiheutunut rikoksesta vakava seuraus: kuolema, vammautuminen tai merkittävä omaisuusvahinko.

Joskus rankaisematta jättäminen voi perustua myös työpaikan menetykseen, jos sitä voidaan pitää rikos huomioonottaen yllättävänä seurauksena.

– Rankaisemisella pidetään yllä luottamusta siihen, ettei lakia voi seuraamuksetta rikkoa. On katsottu, ettei tätä luottamusta horjuta se, jos poikkeustapauksissa luovutaan rankaisemisesta, Tolvanen huomauttaa.

Konkreettisesti tapaukset ovat tällaisia:

1) Mies huijasi tuhansia Kelalta.

Hämäläinen mies tulkitsi omien sanojensa mukaan Kelan säädöksiä väärin ja nosti hänelle kuulumattomia tukia 15 349 eurolla. Mies kävi samaan aikaan töissä.

Mies kertoi luulleensa, että Kela pääsee käsiksi verotietoihin ja mahdollinen liikamaksu ylimääräisistä tuista perittäisiin vuosittain. Hän alkoi maksaa väärin perustein saamiaan rahoja takaisin, jonka jälkeen Kela teki asiasta rikosilmoituksen.

Mies tuomittiin syylliseksi petokseen. Hän oli oikeuden mukaan laiminlyönyt velvollisuuttaan ottaa selvää tukiasioista, mutta miehen ei osoitettu toimineen petollisesti tahallaan. Rangaistusta pidettiin hovioikeu­dessa kohtuuttomana ja tarkoituksettomana.

2) Taiteilija esitteli lapsipornoa.

Kuvataiteilija Ulla Karttunen järjesti vuonna 2008 Helsingissä näyttelyn, jossa hän pyrki teoksellaan Neitsythuorakirkko kritisoimaan lasten ja teinien ympärille keskittynyttä seksiteollisuutta.

Karttunen poimi installaatio­teokseensa internetistä teinipornokuvia, joissa oli todennäköisesti alaikäisiä. Poliisi takavarikoi materiaalin ja Karttunen tuomittiin lapsen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan hallussapidosta ja levittämisestä. Teon eettisen tarkoituksen vuoksi oikeus ei kuitenkaan määrännyt taiteilijalle rangaistusta.

Karttunen pettyi oikeuden päätökseen, koska piti teostaan ilmiantona sellaisesta, mitä ei pitäisi olla olemassa. Oikeus puolestaan katsoi, että lapsen yksityisyys oli tärkeämpää kuin ilmaisunvapaus.

3) Lapsi hukkui kylpyammeeseen.

Jyväskyläläinen kahden pikkulapsen äiti täytti kylpyammeen vedellä vuonna 2012 ja poistui vessaan. Äidin poissa ollessa puolivuotias vauva oli kömpinyt ammeeseen ja hukkunut. Vauvan seurassa oli hänen puolitoistavuotias sisaruksensa.

Äiti tuomittiin syylliseksi kahteen heitteillepanoon ja kuolemantuottamukseen, mutta rangaistus katsottiin kohtuuttomaksi.

4) Lehtori nimitteli oppilasta.

Keski-Suomen käräjäoikeudessa puitiin vuonna 2003 poikkeuksellista kunnianloukkaustapausta. Jyväskylän yliopiston Ranskan kielen laitoksen mieslehtori oli kirjoittanut opiskelijan tenttivastaukseen sanatarkasti käännettynä: ”Jollei tämä teitä miellytä, menkää paljastamaan itsenne kreikkalaisille”.

Lehtori piti viestiä ivallisena vastauksena ystävänä pitämälleen miesopiskelijalle. Opiskelija koki puolestaan, että lehtori haukkui häntä homoksi. Opiskelijan mukaan kreikkalaisten miesten on uskottu olevan ”kaksineuvoisia”.

Lehtorin katsottiin syyllistyneen kunnianloukkaukseen, mutta teko oli niin vähäinen, että hänet jätettiin ilman rangaistusta.

5) Mies tilasi kannabista verkosta.

Pitkäaikaisesta sairaudesta, kovista kivuista ja migreenistä kärsinyt 43-vuotias rovaniemeläinen mies oli käyttänyt turhaan monenlaisia lääkkeitä. Omien sanojensa mukaan hän kokeili epätoivoisena kannabista ja huomasi sen auttavan oireisiin. Tästä innostuneena mies tilasi keväällä 2014 verkosta kymmenen ja 14 gramman kannabiserät. Kumpikin tilaus jäi tullin haaviin ja mies sai syytteen kahdesta huumausainerikoksesta.

Oikeus piti rikoksia epätyypillisenä muun muassa sen takia, että mies sai vain kuukausi huumeiden takavarikoinnin jälkeen lääkäriltään määräyksen reseptikannabislääkkeelle.

Käräjäoikeus antoi miehelle kymmeneen päiväsakkoa, mutta hovioikeus kumosi rangaistuksen. Miehen terveydentila ja teko-olosuhteet huomioonottaen sakkoa pidettiin kohtuuttomana ja tarkoituksettomana.

6) Poika menehtyi kalastusreissulla.

48-vuotias keskisuomalaismies lähti elokuussa 2012 kalastusretkelle 11-vuotiaan poikansa kanssa Kuopiossa. Isä antoi pojan ampua veneessä olleella pienoiskiväärillä muutamia kertoja, jonka jälkeen ase jäi tuhdolle perä pohjaa vasten. Kun poika nousi maihin, hän tarttui toisella kädellään pienoiskiväärin piippuun ja ase laukesi kohti poikaa. Lapsi menehtyi vammoihinsa sairaalassa.

Isän katsottiin syyllistyneen kuolemantuottamukseen, mutta rankaiseminen olisi käräjäoikeuden mukaan ollut kohtuutonta.

7) Ruotsinlaivan keulavisiiri auki.

Joskus vähäisyysperiaate koskee ison kuuloisia asioita. Ahvenanmaan käräjäoikeus tuomitsi Viking Rosellan päällikön merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyöntiin ja alusturvallisuusrikkomukseen, kun laiva oli lähtenyt merelle keulavisiiri auki helmikuussa 2015.

Ulapalla visiiri todettiin rikkinäiseksi. Päällikön mukaan tapa oli varustamojen yleinen käytäntö, josta ei aiheutunut vaaraa, sillä visiirin takana oli vesitiiviit portit.

Oikeus katsoi päällikön vastuulliseksi tapahtumaan, mutta huomioi käytännön yleisyyden, johon edes Liikenteen turvallisuusvirasto ei ollut puuttunut. Päällikkö hoiti tilanteen oikeuden mukaan olosuhteisiin nähden hyvin ja jäi ilman rangaistusta.

8) Perhe heräsi vuokraisäntään.

Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen ei tarkoita sitä, ettei syyllinen voisi joutua maksamaan korvauksia. Näin kävi Jyväskylässä vuonna 2006, kun viisihenkisen perheen vuokraisäntä tunkeutui asuntoon aamuseitsemältä omilla avaimillaan.

Omien sanojensa mukaan sähkövikaa korjaamaan tullut mies tuomittiin kotirauhan rikkomisesta, sillä hänen olisi pitänyt sopia asuntoon pääsystä.

Teko oli oikeuden mukaan kokonaisuutena arvostellen vähäinen, joten miehelle ei määrätty sakkoja. Sen sijaan hän joutui korvaamaan jokaiselle perheenjäsenelle 50 euroa henkisestä kärsimyksestä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .