Velkaantuneet eriarvoisessa asemassa: Jonot jopa kuukausien mittaisia

Talous- ja velkaneuvonnan jonotilanteissa on suuria alueellisia eroja.

Talous- ja velkaneuvonnan jonotilanteessa on isoja alueellisia eroja.

Suomen suurimmista kaupungeista lyhyimmät jonot ovat Joensuussa, missä velkaneuvontaan pääsee kahdessa vuorokaudessa. Toisesta ääripäästä löytyy Kotka, jossa velkaneuvonnan jonot ovat venyneet 150 vuorokauden eli viiden kuukauden mittaisiksi.

Alueelliset erot asettavat velkaantuneet eriarvoiseen asemaan.

– Kun saa yhteyden talous- ja velkaneuvojaan, lähtevät asiat rullaamaan eteenpäin. Jos joutuu odottelemaan viisi kuukautta, voivat laskut kertyä ja perintä edetä. Esimerkiksi velkajärjestelyprosessi on pitkä ja odottelu siirtää prosessin kulkua, Kilpailu- ja kuluttajaviraston erikoissuunnittelija Sanna Helesuo sanoo.

Yksiköt ovat haavoittuvaisia

Jonot ovat kasvaneet monissa kunnissa, siitä kertoo koko maan keskimääräinen jonotusaika. Heinäkuussa 2015 suomalainen velkaantunut joutui jonottamaan velkaneuvontaan keskimäärin 31 vuorokautta.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tuoreimmat tiedot ovat heinäkuulta 2017. Ne osoittavat, että kahdessa vuodessa jono on venähtänyt melkein kaksi viikkoa pidemmäksi, 42 vuorokauteen.

Helesuon mukaan alueelliset erot syntyvät esimerkiksi elinkeinorakenteen muutosten vuoksi.

– Jos tulee isoja irtisanomisia, niin kyllä se tietyllä aikavälillä aiheuttaa painetta talous- ja velkaneuvontaankin, Helesuo sanoo.

Myös toimipisteiden haavoittuvuus synnyttää jonoja. Jos kunnan ainoa velkaneuvoja on sairas, alkaa jono automaattisesti kasvaa.

– Monet yksiköt ovat suhteellisen pieniä, jopa yhden henkilön yksiköitä. Vain isoissa kaupungeissa on yli kuuden neuvojan toimipisteitä.

Kotkassa velkaneuvonnan jono oli kaksi vuotta sitten 34 vuorokauden mittainen, nyt pituutta on tullut 116 vuorokautta lisää. Kotkan ruuhka johtuu juuri Helesuon mainitsemista syistä, vahvistaa sosiaalijohtaja Heli Sahala.

– Meillä on ollut poissaoloja sekä henkilöstövaihdoksia, ja siksi vähemmän resursseja käytössä. Ja sitten kun sisäänajetaan uutta työntekijää, niin se hidastaa entisestään.

– Toisaalta täällä on paljon pienituloisia pitkäaikaistyöttömiä. Tällä seutukunnalla virtakin neuvontaan on varmaan toisenlainen kuin jossain muualla, Sahala pohtii.

"Harvempi jättää tulematta ja jono on lyhentynyt"

Suurimpien kaupunkien joukossa on myös monia positiivisia esimerkkejä, joissa jonoja on saatu merkittävästi lyhyemmiksi. Esimerkiksi Helsingissä jonotusaika on lyhentynyt kahdessa vuodessa 110 vuorokaudesta 45 vuorokauteen, Hämeenlinnassa 105 vuorokaudesta 60:een.

Helesuon mukaan ruuhkaa on purettu kehittämällä yksiköiden toimintaa.

– Aikaisemmin ongelmana oli esimerkiksi se, että ihmiset varasivat ajan, mutta eivät saapuneetkaan sovittuun aikaan. Nyt asiakkaalta pyydetään jo ensivaiheessa tietoja tuloista, menoista ja veloista, ja vasta sen jälkeen varataan aika. Harvempi jättää tulematta ja jono on lyhentynyt.

Monissa kaupungeissa päästään jonotusajassa alle 60 vuorokauteen, jota käytetään jonotuksen ylärajana.

– Aluehallintovirastot kiinnittävät kuitenkin ihan entiseen tapaan huomiota niihin yksiköihin, joissa jonot ovat pitkät, Helesuo sanoo.

Kotkassa alle 60 vuorokauden ei tulla pääsemään aivan heti.

– Pahoin pelkään, että tavoitteessa ollaan vuoden 2018 lopussa. Ei tämä jono katoa tästä mihinkään, kun koko ajan tulee uusia asiakkaita, Sahala sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.