Verkkoyhtiö tarvitsee lisää rahaa lyhentääkseen omistajakuntiensa takaamia lainoja

Kymmenen kunnan omistama Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja sen tytäryhtiö Keski-Suomen Valokuituverkot (KSVV) Oy ovat talousvaikeuksissa. Yhtiöt perustettiin vuonna 2014 jatkamaan kunnissa valokuituverkkoja, joiden rakentaminen oli jäänyt Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken.

KSVV:n toimitusjohtajan Janne Paunosen mukaan Verkkoholding ei ensi vuonna pysty hoitamaan lainojensa lyhennyksiä ja korkomenoja, ellei jostakin saada lisää rahaa.

Paunosen mukaan yhtiökokous on päättänyt, ettei kuntien päätettäväksi viedä tänä syksynä loppuosaa osakeannista, joka viime keväänä avattiin omistajakunnille. Alun perin tarkoitus oli kerätä kunnilta yhtiölle 2,2 miljoonan euron lisäpääoma, mutta keväällä kuntien valtuustot tekivät päätöksiä vain 1,2 miljoonasta eurosta.

Jo viime vuonna omistajakuntien valtuustot päättivät myöntää yhteensä 5 miljoonan euron lisäpääomat. Yhtiön lisärahoitus on aiheuttanut kunnissa eripuraa, ja useista päätöksistä on valitettu. Näin ollen yhtiön kassaan kertyi viime vuoden ja viime kevään osakeanneista huomattavasti vähemmän rahaa kuin oli suunniteltu.

– Verkkoholding on käyttänyt osan lisäpääomista lainojensa hoitoon. Suurimman osan se on lainannut KSVV Oy:lle valokuitujen rakentamiseen, Paunonen kertoo.

Kunnilla on takausvastuu Verkkoholdingin vajaan 29 miljoonan euron lainoista. Paunosen mukaan verkkoyhtiöllä pitäisi olla 5 000–6 000 asiakasta, jotta tulot riittäisivät tulevina vuosina lainojen hoitoon. Nyt asiakkaita on Paunosen mukaan noin 2 550.

Uusien liittymien rakentaminen vaatii rahaa. Tänä vuonna KSVV on asentanut valokuituliittymät Paunosen mukaan noin 400 kotitalouteen. Tavoitteena oli tuhat uutta asiakasta.

Tilaajia, joille liittymiä ei ole rakennettu, on Paunosen mukaan noin 1 600. Tilaajat eivät ole maksaneet liittymistään KSVV:lle mitään etukäteen.

KSVV on odottanut saavansa Viestintävirastolta 4,6 miljoonaa euroa valtakunnallisen Laajakaista kaikille -hankkeen tukea kuuteen kuntaan rakennetuista verkoistaan, mutta virasto on tehnyt kielteiset tukipäätökset näistä jo neljän kunnan osalta.

Perusteluna on ollut muun muassa, että hankkeissa on käytetty liikaa julkista tukea. KSVV on tehnyt päätöksistä oikaisuvaatimuksia ja valituksia hallinto-oikeuteen.

– Ykköstavoitteemme on yhä saada tuet. Siksi aiomme nyt tehdä muutoksia rahoitukseemme, Paunonen kertoo.

Verkkoholding alkaa maksaa omistajakunnille lainoistaan takausprovisiota. Tiistaina kokoontuvan Verkkoholdingin hallituksen käsittelyssä on myös yhtiön vuonna 2016 KSVV Oy:hyn tekemän sijoituksen muuttaminen vieraan pääoman ehtoiseksi lainaksi.

Kielteisissä tukipäätöksissään Viestintävirasto on pitänyt tätä sijoitusta julkisena tukena.

Mitä tapahtuu, jos lisää rahaa ei saada eikä verkkoyhtiö kykene hoitamaan lainojaan? Alkavatko omistajakunnat maksaa takaamiensa lainojen lyhennyksiä tai kaatuvatko miljoonien eurojen lainapääomat kerralla kuntien niskaan?

– Se olisi sitten Kuntarahoituksen ja omistajakuntien välinen asia, Paunonen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .