Vetonäytöksen päätähteä ei olisi millään huvittanut esiintyä: "Sillä on aktiivinen luonne", totesi omistaja – katso komeat kuvat Vanhan ajan hevosajoista

Näky on eittämättä uljas. 14-vuotias suomenhevosori Hovingas päättää, että nyt ei huvita. Hovingas oli Laukaan Tupaswillassa sunnuntaina järjestetyn Vanhan ajan hevosajot -tapahtuman vetonäytöksen tähti, mutta minkäs teet, kun ori oli toista mieltä. Se nousi välillä takajaloilleen ja murtautui kerran kokonaan irti aisojen välistä. Onneksi pätkittäin yhteisymmärrys omistaja Jani Kupiaisen ja reessä istuneen Jari Kupiaisen kanssa löytyi, joten perinteisistä työhevosen vetohommista nähtiin pieni maistiainen.

– Kuten näkyy, orilla on aika aktiivinen luonne. Hovingas on kantakirjattu työhevosena, ja se on vetänyt paljon, mutta nyt ei olla vähän aikaan rekeä vedetty, siksi varmaan takkuili tänään. On tällä myös ravikisoja käyty, kertoi Jani Kupiainen.

 

Suomenhevonen on olennainen osa Suomen maa- ja metsätalouden historiaa.

Suomenhevosta käytettiin vetovoimana pelto- ja metsätöissä aina 1950-luvun lopulle saakka. Huipussaan suomenhevosten määrä oli 1950-luvulla, jolloin niitä oli Suomessa noin 408 000. Nykyisin niitä on enää noin 19 200. Tästä määrästä työhevosia on Suomen Hippoksen arvion mukaan noin 500.

– Nykyisin työhevosia käytetään esimerkiksi taimikoiden hoidossa sekä harvennustöissä. Lisäksi niillä pidetään erilaisia ajelutuksia, kertoo Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää.

Mäenpään mukaan työhevossuuntaisen suomenhevosen kasvattaminen on nykyisin Suomessa melko harvinaista.

– On joitakin yksittäisiä kasvattajia, jotka vielä vaalivat työhevossuuntausta ja vanhaa perinnettä. Lisäksi on työhevosharrastajien yhdistys, jonka metsäajo- ja työvaljastuskurssit keräävät tosi paljon nuoria. Kiinnostusta työhevoskäyttöön on edelleen, sanoo Mäenpää.

Mäenpään mukaan nykyisin suomenhevosella menee kokonaisuutena kohtuullisen hyvin.

– Suomenhevonen urheilussa kiinnostaa sekä ravi- että ratsupuolella. Huolena on kuitenkin sukulinjojen kaventuminen, mihin on kiinnitettävä jatkossa huomiota, Mäenpää kommentoi.

 

Sunnuntain hevosajoissa hevosilla luonnollisesti myös ajettiin kilpaa näytösluontoisesti. Keski-Suomen Hevosenomistajat ry:n puheenjohtajan Veijo Riipisen mukaan hevosajoilla on Laukaassa pitkä historia.

 

– Jo 1950-luvun alussa Laukaassa ajettiin maantieraveja esimerkiksi Äijälässä ja Vatialla. Samoin jääraveja pidettiin useat vuodessa esimerkiksi Äijälässä, Valkolassa, kirkolla ja Tarvaalassa. Laukaa on aina ollut merkittävä hevospitäjä, kertoi Riipinen.

Marja Peura Laukaan Hevosystäväin seurasta kertoi, että nykyisin Laukaassa on noin 650 hevosta.

– Hevoskasvattajia Laukaassa on ehkä 30–40, sanoi Peura.

Vetonäytöksen ja kilvanajon lisäksi Laukaassa nähtiin työhevosen valjastusta ja lännenratsastusta. Lapsiperheitä ilahduttivat erityisesti talutusratsastus ja kepparikilpailut.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .