Videohaastattelu: Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto vastaa Ahti Vielman väitteisiin Kirkkopuiston lopullisesta tuhoamisesta

Kirkkopuiston laitaan rakennettava maanalainen P-Paraati -pysäköintilaitos kuumentaa tunteita, vaikka hankkeen kaava ja sijoittuminen on päätetty demokratian pelisääntöjen mukaan ja sen lisäksi vielä punnittu korkeinta oikeusastetta myöten lailliseksi.

Arpisia haavoja on aukonut muun muassa entinen apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielma, joka viime aikojen mielipidekirjoituksissaan nimittää P-Paraati -hanketta Kirkkopuiston ”järkyttäväksi lopulliseksi tuhoamissuunnitelmaksi”.

– Se ei ole minkäänlainen tuho. Sama kaava, joka mahdollistaa pysäköintilaitoksen rakentamisen, myös suojelee Kirkkopuiston kulttuurihistorialliset, rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Itse asiassa siitä puistosta tulee parempi kuin se on tällä hetkellä, sanoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto Keskisuomalaisen videohaastattelussa.

Samaan haastatteluun kutsuttiin myös Vielma, mutta hän kieltäytyi.

 

Koivisto puolustaa P-Paraatia ennen muuta Jyväskylän keskustan elinvoimaisuuden parantamisen kannalta tärkeänä hankkeena. Hän huomauttaa, ettei P-Paraati palvele vain Valtiontalon tai Reimarin tarpeita, vaan koko ydinkorttelin kehittämistä. Koivisto kertoo, että suunnitteilla on jopa 15 000 kerrosneliömetrin täydennysrakennushanke.

Korttelissa Reimaria ja Valtiontaloa rakentava Järvi-Suomen asunnot Oy vahvistaa, että uuden asuin- ja toimistorakennushankkeen mahdollisuutta selvitetään korttelin sisäpihalle Nordean kulmaan.

– Alustava suunnittelua tehdään, koska käyttäjäkyselyjä on tullut meille paljon. Sijainti ja saavutettavuus keskustassa houkuttelevat yrityksiä, jotka kilpailevat työntekijöistä. Mutta jos P-Paraatia ei tule, ei rakenneta sisäpihaakaan, toteaa toimitusjohtaja Tomi Nieminen.

 

Keskustan elinvoimaisuus on uhattuna muun muassa siksi, että Seppälästä on muodostunut entistä vahvempi kaupan keskus. Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti keskustassa panostetaan yhtenä keinona täydennysrakentamisen edistämiseen ja asukasmäärän kasvattamiseen.

Koiviston mukaan kyseinen kortteli on odottanut kehittymistään keskustassa pitkään, jo liiankin pitkään.

P-Paraatin rakentaminen on tarkoitus käynnistää ensi vuonna kevättalvella ja valmiiksi se tulisi keväällä 2020, samalla kuin Reimari-kerrostalo päivittäistavarakauppoineen. P-Paraatista on jätetty rakennuslupahakemus. Tänä vuonna 180 autopaikan P-Paraatin jatkosuunnittelussa on löydetty uusi ratkaisu laitoksen sisään- ja ulosajoväylän sijoittamiseksi Gummeruksenkadulle Vapaudenkadun sijaan. Omana hankkeenaan rakennetaan yhtä aikaa huoltoajoyhteys Reimariin Vapaudenkadun ali siten, että käytävän suu sijoittuu kaupunginteatterin sivulle Kilpisenkadulle.

Koiviston mukaan Vielman vaatima asemakaavamuutos on näiden muutosten takia tarpeeton. Poikkeamisluvan tarve ratkeaa prosessin myötä.

Onko valittajille vielä tarttumakohtaa P-Paraati -hankkeessa?

– Kyllä päätöksistä aina valittaa voi, mutta toivoisin, että tässä vaiheessa alettaisiin pikkuhiljaa kunnioittaa sitä demokraattista kaupunginvaltuuston päätöstä, jolla on päätetty, että tämän pysäköintilaitoksen voi siihen rakentaa. Ja toivon, että kunnioitettaisiin sen yksityisen yrityksen toimintaa, jolla Valtiontaloa ja kulmatonttia ollaan rakentamassa.

Katso yläpuolelta Koiviston videohaastattelu.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .