Vihapuhe ja häirintä rajoittavat jo ihmisten liikkumista Suomessa

Tyypillisesti kyse on sanallisesta loukkaamisesta, nimittelystä tai nöyryyttämisestä.

Vihapuhe ja häirintä vaikuttavat sen kohteeksi joutuneen mielenterveyteen ja turvallisuuden tunteeseen, kertoo oikeusministeriön teettämä selvitys. Selvityksessä oli mukana seksuaalisten, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen edustajia, maahanmuuttajia ja vammaisia ihmisiä.

Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi välttävänsä joitakin paikkoja, koska pelkää joutuvansa vihapuheen tai häirinnän kohteeksi. Joka kolmas kertoi välttävänsä joissakin paikoissa liikkumista läheistensä kanssa.

Vihapuhetta ja häirintää kohdataan yleisimmin kaduilla, puistoissa ja muissa julkisissa paikoissa. Se on tyypillisesti sanallista loukkaamista, nimittelyä tai nöyryyttämistä. Tekijät ovat useimmiten tuntemattomia.

Toiseksi yleisimmin vihapuhetta tulee vastaan internetissä, etenkin sosiaalisessa mediassa ja yleisillä keskustelupalstoilla.

Esimerkiksi maahanmuuttajat kertoivat kyselyssä ulkonäköään tai vieraskielisyyttään halventavasta vihapuheesta, seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset taas miesten seksuaalisväritteisestä häirinnästä.

Vain pieni osa kyselyyn vastanneista oli kertonut vihapuhekokemuksistaan viranomaisille. Useimmat kertoivat, että eivät uskoneet viranomaisten tekevän asialle mitään.

Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, ovatko vastaajien kokemukset rangaistavaa vihapuhetta.

 

 

Kyseessä on ensimmäinen vihapuhetta koskeva selvitys Suomessa. Jatkossa sellainen on tarkoitus tehdä joka neljäs vuosi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.