Vihdoin oikea viini virtaa Toivakasta – tule maistamaan!

Ilmastonmuutoksesta johtuvat ensimmäiset myönteiset vaikutukset alkavat näkyä Keski-Suomessa.

Tänään Toivolan Vanhalla Pihalla Jyväskylässä maistellaan nimittäin ensimmäistä kertaa valkoviiniä, joka on valmistettu Keski-Suomen Toivakassa kasvaneista rypäleistä.

Suomessa viinejä on tähän mennessä valmistettu pääasiassa vain erilaista marjoista, kuten erilaisista herukoista, ja hedelmistä, kuten omenista, kirsikoista ja luumuista.

Viiniköynnöksiä on kasvatettu ja niiden rypäleistä on tehty viiniä vain aivan pienessä mitassa Pohjois-Pohjanmaalla. Nyt kuusi vuotta kestäneet viinin kasvatuskokeet ovat onnistuneet myös sisämaassa Keski-Suomen Toivakassa.

Toivakasta Keski-Suomen Baijer

Rohkeasti uutta kasvilajia Toivakan ns. Baijerin laaksossa on lähtenyt kokeilemaan maanviljelijä Martti Happonen.

– Monien 2000-luvun pitkien ja todella helteisten kesien aikana tuli mieleen, että ihme on, jos näillä rinteillä ei viini kasva, hän sanoo.

Tutkittuaan viininviljelyn vaatimuksia laajemmin, Happonen huomasi, että etenkin Baijerin laakson eli Viisarimäen laakson itärinteet sopisivat varsinaisille rypäle- eli Vitis-suvun lajikkeille hyvin.

Viisarimäen eli Baijerin laakson itärinteet avautuvat länteen ja etelään ja takaisivat siten köynnöksille riittävästi valoa ja lämpöä.

Myös alueen melko karu maaperä oli viiniköynnöksille otollinen, koska se ei pidätä vettä liikaa ja vähentää myös viinintuholaisten riskiä.

Hyviä viinintaimia Happonen hankki Suomen Viininviljelijät ry:n avustuksella. Yhdistyksen edustajat osasivat kertoa kokemuksestaan Suomessa pärjäävistä viinilajikkeista.

Heidän mukaansa Toivakkaan sopisivat parhaiten ehkä avomaalle sopiva Svensson White tai alkuaan saksalainen Solaris. Myös talvea kestävä Jubilei Novgorod tai alkuaan unkarilainen La Bianca saattaisivat menestyä.

Jotta viljely varmemmin onnistuisi, Happonen päätti kokeilla aluksi samalla kahta lajiketta. Hän valitsi Svensson Whiten ja Jubilei Novgorodin.

Molemmat onnistuivat, ja tänään koemaisteltava viini onkin niiden sekoitus.

– Kuka tietää, vaikka kotiseutumme nimikin jouduttaisiin pian vaihtamaan viininkasvatuksen takia Baijerin laaksoksi, Happonen innostuu.

Muutamat viime kesät ovat hieman jarruttaneet Happosen viininviljelyintoa ja saaneet epäilemään, että ilo taisi olla ennenaikaista.

Kesien kosteudesta ja pilvisyydestä huolimatta rypäleet ovat yllättäen kuitenkin olleet hyvälaatuisia ja raikkaan hapokkaita. Myös sato on ollut runsas.

EU-ruljanssi pelottaa

Suurta bisnestä Happonen ei ole heti ja nopeasti viininviljelystä kuitenkaan kasvattamassa.

– Totutellaan tilanteeseen vielä muutama vuosi, hän sanoo.

Viljelyn laajentaminen vaatisi Happosen mukaan jo investointeja muun muassa koneisiin. Nykyisten noin 40 köynnöksen hoitaminen, leikkaaminen ja hallasuojaus sujuu vielä perheen voimin.

Korjuuseen ja rypäleiden polkemiseen Happonen on saanut apua nämä taidot osaavilta Jyväskylän yliopiston espanjalaisilta ja ranskalaisilta vaihto-opiskelijoilta.

– Mutta se pelottaa, millaiset EU:n lupa- ja sakkomaksuprosessit saattavat ehkä olla edessä, kun viiniköynnökset eivät kuulu Suomen alkuperäiseen kasvistoon.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .