Viikinkimiekkojen tutkija kiinnostui sepän töistä ja miekoista jo pikkupoikana Luhangassa – Ensimmäisen oman miekkansa hän takoi 12-vuotiaana

Miekat ovat osa Mikko Moilasen elämää, vaikka hän ei itse miekkailekaan. Sen sijaan hän tuntee vanhat miekat läpikotaisin ja tarpeen vaatiessa takoo kopion ruostuneesta muinaismiekasta.

Se ei tietenkään tarkoita ruostunutta kopiota, vaan uuden veroista, hohtavaa ja koristeellista lyömäasetta.

– Siihen tarvitaan röntgenkuvia ja mikroskooppia, hän kertoo työvaiheista.

Miekan menneisyyden selvittäminen kuulostaa tieteellisen tarkalta, ja sitä se myös on. Orimattilassa nykyisin asuva Moilanen on arkeologiasta väitellyt tohtori, jonka väitöskirja käsitteli nimenomaan tuhat vuotta vanhoja miekkoja.

Englanninkielisestä väitöskirjasta on juuri ilmestynyt suomenkielinen, kansantajuinen teos Viikinkimiekat Suomessa. Mutta eihän Suomessa tiettävästi asunut viikinkejä?

– Nimestä piti vähän vääntää kustantajan kanssa, Moilanen myöntää.

Tarkka ilmaisu olisi ollut ”viikinkiajan miekat” Suomessa. Viikinkiajaksi määritellään noin vuodet 800–1050. Tuolloin Skandinavian asukkaat tekivät pitkiä kauppa- ja ryöstömatkoja kaikkiin ilmansuuntiin. Suomenlahti oli osa idänväylää, ja matkalla oltiin kosketuksissa myös muinaissuomalaisten kanssa.

Kaupankäynnistä kertovat muun muassa miekat, joita on viime vuosina löytynyt ennätysmäärin. Syynä on metallinetsinnän kasvava suosio. Miekat löytyvät yleensä läheltä maanpintaa. Löytöpaikat ovat useimmiten hautapaikkoja eli polttorovioita, joissa vainajalle mukaan asetetut miekat on yleensä katkaisu tai taivutettu mutkalle. Syytä tähän voidaan vain arvailla.

Koristeellisen miekan taonta on vaativaa työtä, ja siksi miekka oli arvoesine jo omalla ajallaan. Suomesta on löytynyt jo yli 400 viikinkiajan miekkaa, mikä todistaa, että täällä oli jo tuolloin varakkaita henkilöitä.

Miekkoja on löytynyt paljon Hämeestä, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Vuonna 1999 Jämsästä löytyi eräs Suomen pohjoisimpia viikinkiaikaiseen asutukseen liittyviä miekkoja.

Sen pohjalta Moilanen on valmistanut kopion Jämsän miekasta Keski-Suomen museolle.

Aiemmin uskottiin, että miekat, tai ainakin niiden kahvat, olivat tuontitavaraa Keski-Euroopasta. Moilasen väitöskirja todistaa kuitenkin, että miekkoja voitiin takoa Suomessakin melko yksinkertaisin keinoin.

– Koska löydettyjä miekkoja on niin paljon, ainakin osa niistä on valmistettu täällä. Myös löydettyjen miekkojen laatu vaihtelee niin paljon, että asialla täytyy olla useita eritasoisia seppiä.

Jo tuolloin osattiin huijata ja väärentää tavaramerkkejä. Huippulaadukkaiksi tunnettujen miekkojen tunnuksia kopioitiin, mutta koska seppien lukutaito oli harvinaista, osa kopioidusta tekstistä saattoi muuttua pelkäksi sekavaksi viivastoksi säilän pintaan.

Miekkojen käyttökelpoisuus aseena vaihteli myös riippuen saatavilla olevasta materiaalista.

Miekka kootaan useasta osasta, jotka saatettiin valmistaa eri paikoissa ja koota viimein yhteen. Joistain miekoista näkee, että osat eivät olekaan sopineet kunnolla yhteen.

Yhtä kaikki, komea miekka oli omistajansa kallis ylpeys. Jos se oli ostettu viikingeiltä, kauppahinta maksettiin ehkä turkiksina, ehkä orjina. Joka tapauksessa miekkojen ilmestyminen kertoi yhteiskunnan nopeasta vaurastumisesta kansainvälisen kaupan myötä, Moilanen sanoo.

– Pelkällä peltoviljelyllä vauraus ei voinut syntyä.

Moilanen kiinnostui sepän töistä ja miekoista jo pikkupoikana seuratessaan seppä-enojensa työtä Luhangassa. Ensimmäisen oman miekkansa hän takoi 12-vuotiaana. Käsityöammatin tulevaisuus näytti kuitenkin uhanalaiselta, ja niin historiasta kiinnostunut nuori ylioppilas päätyi lukemaan arkeo­logiaa Turun yliopistoon.

Hänen kädentaitojaan tarvittiin pian, kun Kansallismuseo etsi tekijää alkuperäisen näköisen kopiolle eräästä miekasta.

– Kokeilin, mutta siitä ei tullut ihan hyvä. Mutta kiinnostus kasvoi.

Väitöskirjaansa varten Moilanen tutki läpikotaisin 151 Kansallismuseoon talletettua muinaismiekkaa. Ne olivat kaikki erilaisia sekä laadultaan että koristelultaan. Työhön kuului myös 13 omin käsin taottua miekan säilää.

 

Moilanen väitteli tohtoriksi vuonna 2016. Filosofian tohtorin arvostaan huolimatta Moilanen ei kuitenkaan työskentele tieteen parissa, vaan käy päivätyössä lahtelaisessa valimossa.

Selitys on yksinkertainen: arkeo­logian tutkimukseen tai kaivauksiin on hankalaa saada rahoitusta, mutta leipä on silti ansaittava.

– Sain neljän vuoden ajan palkkaa tutkimiseen arkeologian valtakunnallisesta tohtoriohjelmasta. Aineistoa oli paljon, mutta miekkojen konkreettiseen tutkimukseen piti vetää raja, jotta väitöstutkimuksen valmistaminen ei venyisi turhan pitkäksi. Olin jo töissä valimossa Lahdessa, kun viimeistelin väitöskirjan. Laudatur-arvosana siitä tuli kuitenkin.

Moilanen takoo edelleen tilauksesta muinaismiekkojen kopioita, mutta sellainen on viikkojen työ. Varsinkin pikkutarkka koristelu vie aikaa, ja hinta on sen mukainen.

Tohtorin arvon symbolina on virallinen tohtorinmiekka, mutta miekkatutkija ei ole sitä hankkinut.

– Se on sellainen sukkapuikko, mutta maksaa 400–500 euroa.

Tutkija on kysytty luennoitsija, mutta niistäkään ei kerry huimia tuloja.

– Kahvirahoja, joskus hieman enemmänkin. Nyt tohtorina en enää viitsi ilmaiseksi lähteä.

Jos valtiolta löytyisi rahaa, Moilanen voisi aluksi luovuttaa Museovirastolle kokoamansa tarkat tiedot tutkimistaan miekoista. Listat on onneksi varmuuskopioitu moneen kertaan.

Miekkojen valmistusta Moilanen aikoo jatkaa vastakin. Hän on perheineen juuri muuttanut Orimattilaan, taloon, jonka pihassa on navetta. Sinne hän on jo sisustanut pajan ja aikoo rakentaa ahjon.

Talon entisen asukkaan jäljiltä löytyy myös ylimääräistä vanhaa rautaa. Juuri sellaista miekkoihin tarvitaan, ja siksi Moilanenkin kokoaa pajaansa niin kirveenteriä kuin vanhoja reen osia.

Navetan pöydällä on myös jähmettynyttä laavaa muistuttava möhkäle. Se on järvirautaa, josta muinaissepät aloittivat työnsä. Ensin malmista oli kuitenkin erotettava monenlaiset epäpuhtaudet.

– Se vaatii todella suurta ammattitaitoa ja paljon työtä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .