Viisi vinkkiä: näin vältät verkkohuijauksia

Ulkoministeriön tietomurron takana vuonna 2013 oli hyvin rahoitettu, pitkäjänteiseen työhön kykenevä verkkovakoilijoiden joukko, kertoi Yle keskiviikkona. Ryhmän jäljet saattavat johtaa Venäjälle, Yle kirjoittaa.

Tavallisen tallaajan yksityiset asiat tuskin kiinnostavat vakoilijoita yhtä merkittävästi. Verkkorikolliset kuitenkin käyttävät samoja tekniikoita kuin huipputason vakoilijat. Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus on koonnut ohjeita, joilla tavallinen kansalainen voi suojautua tavallisimmilta verkkohuijauksilta.

1. Älä luota liikaa sähköpostin lähettäjätietoihin

Sähköpostin lähettäjätiedot on helppo väärentää niin, että sähköposti näyttää tulevan esimerkiksi omalta pankilta. Pohdi, miksi sait kyseisen viestin. Onko lähettäjä entuudestaan tuttu? Oletko kyseisen palvelun käyttäjä? Onko viesti sävyltään ja kieliasultaan luotettava? Pankit ja vakuutusyhtiöt eivät lähetä viestejä, jotka ohjaavat verkkosivuille kirjautumaan, kyberturvallisuuskeskus muistuttaa. Tutki linkkiä: mihin se ohjaa? Jos se ei liity lähettäjäksi väitettyyn tahoon, ei linkkiä kannata avata.

2. Älä luota kaikkiin verkkosivustoihin

Ole valppaana, jos epäilyttävän oloiselta sivulta ohjataan esimerkiksi verkkopankin kirjautumissivulle tai pyydetään luottokorttitietoja, käyttäjätunnuksia tai salasanoja. Jos olet ohjautunut linkistä esimerkiksi verkkopankkiin, tarkista osoite selaimen osoiteriviltä. Vain kirjoittamalla osoitteen itse tai käyttämällä itse luotua kirjanmerkkiä voit varmistua, että olet oikealla verkkopankkisivustolla.

Huijaus voi tapahtua esimerkiksi niin, että painat jollakin palvelusivustolla verkkopankin logolla varustettua painiketta ja annat tietosi rikollisille.

3. Tarkasta selaimen kohdeosoite

Tarkista selaimen osoiteriviltä palvelusi osoite vielä kerran, ennen kuin kirjaudut. Huijausosoitteet voivat muistuttaa aitoja osoitteita paljonkin. Siksi on hyvä tarkkailla, miltä oikeiden käyttämiesi palveluiden osoitteet näyttävät. Epävarmoissa tilanteissa voit esimerkiksi hakea haluamaasi palvelua tai organisaatiota hakukoneella ja katsoa, millaisia osoitteita näin saat.

4. Tarkasta, onko selaimen salaus päällä ja varmenne oikea

Verkkopankkien käyttäminen on aina salattu pankin omalla varmenteella. Jos selaimen osoiterivillä on lukon kuva, on salaus päällä. Jos lukkoa ei näy, et varmasti käytä aidon verkkopankin palvelua.

Huijarit voivat kuitenkin käyttää salausta hämäystarkoituksessa. Klikkaamalla lukkoa saat esiin salauksessa käytetyn varmenteen. Tarkista, että varmenteen verkkotunnus ja omistaja vastaavat käyttämääsi palvelua.

5. Ilmoita huijaussivustosta

Viestintävirasto kehottaa ilmoittamaan epäilyttävistä viesteistä ja sivustoista sähköpostiosoitteeseen cert@viestintavirasto.fi. Näin voit estää esimerkiksi jonkun muun joutumisen huijauksen uhriksi.

Tietokoneen tai muun päätelaitteen suojaamiseen pätevät muutamat perusohjeet. Laitteen päivitykset on syytä pitää ajan tasalla, laitteessa on käytettävä virustorjuntaohjelmaa, salasanat on tehtävä riittävän vaikeiksi ja ulkopuolisten pääsyä laitteisiin internetistä on rajoitettava.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.