Viitasaaren vaikea remonttipäätös

Viitasaaren kaupungintalo tarvitsee rakennuksen ikään liittyvän saneerauksen, johon sisältyisi esimerkiksi uusi vesikatto, uusia ikkunoita ja ilmanvaihtokoneisto.

Nelikerroksinen rakennus otettiin käyttöön vuonna 1985, Viitasaaren kovan rakentamisbuumin aikaan. Taloon on tehty pieniä yksittäisiä korjauksia, mutta muutoin Viitasaaren julkisten rakennusten joukossa se on palvellut harvinaisen pitkään ilman suurempaa korjausta.

Saneerauksen oli määrä alkaa nyt kesällä. Kaikkien käyttäjien piti siirtyä väistötiloihin, joita varten perattiin läpi kaikki keskustan mahdollisesti kysymykseen tulevat tilat. Sitten eurot hyppäsivät silmille. Kaupunginhallituksella ei äskettäin ollut muuta mahdollisuutta kuin viheltää aikalisä ja keskeyttää väistötiloihin muutto.

Alkuperäisten suunnitelmien kustannukset lähes tuplaantuivat 7,7 miljoonaan euroon. Aikalisä tarkoittaa saneerauksen palauttamista teknisen toimen uudelleen valmisteluun. Vaikuttaa siltä, että korjausrakentaminen ei ala tänä vuonna. Valtuuston on kuitenkin tehtävä päätös remontin laajuudesta ja siedettävästä kustannusarviosta viimeistään vuoden lopulla.

On hätkähdyttävää, että juuri valittu teknisen toimen toimialajohtaja Juho Tenhunen kertoo paikallislehti Viitasaaren Seudun haastattelussa pitävänsä järkevänä kaupungintalon purkamista ja pienemmän rakentamista. Hän on kuitenkin äskettäin maininnut rakennuksen olevan peruskuntoinen, minkä vuoksi korjaussuunnittelullakaan ei ole erityistä kiirettä.

Viitasaaren kaupungintalo on komea, arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen ja kiitetty. Sen klassinen tyyli kestää katsomista vielä vuosikymmeniä. Käyttöönoton jälkeen noin 38 vuotta sitten talo oli nähtävyys, joka keräsi vierailijoita.

Lintuperspektiivistä talo on lintu, jolla on musta pää ja valkeat siivet. Päässä sijaitsee edustava valtuustosali, josta viisautta pitäisi löytyä tämän remontti- tai uudisrakentamispäätöksenkin osalta.

Viitasaaren päättäjät saattavat saada nyt yhtenä vaihtoehtona käsittelyyn esityksen kompaktista uudisrakennuksesta. Nykyisellään kaupungintalolla voikin olla turhia neliöitä, mutta toisaalta kaupungissa haikaillaan yhdistysten yhteiskäytössä olevien kokoontumistilojen perään ja katsotaan, että etätyöläisille olisi hyvä tarjota houkuttelevia työtiloja.

Olisi rakennus- ja kulttuurihistoriallinen virhe purkaa nykyinen kaupungintalo. Löytyisikö uutta omistajaa ja käyttötarkoitusta, jos kaupunki siitä luopuu?

Toivon, että teknisen toimen ammattilaisten ja päättäjien asiantuntemus valjastetaan nyt hyvään korjaussuunnitteluun ja ideointiin vanhan rakennuksen säilyttämiseksi. Korjataan kohtuudella ja nykytietämyksellä rakennus ja vältytään niiltä virheiltä, mitä on tehty keskustan vanhoja puurakennuksia purettaessa Viitasaaren nousubuumissa.

Kirjoittaja on aluetoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.