Viljasato on jäämässä kuluvan vuosituhannen pienimmäksi – "2010-luvulla on ollut joka vuosi liian kuivaa tai märkää"

Suomeen on odotettavissa heikoin viljasato tällä vuosituhannella.

Pro Agrian arvion mukaan sadon kokonaismäärä olisi jäämässä pienimmäksi sitten vuoden 1987.

Kuivuus ja helteet ovat pahentaneet jo alkukesällä syntyneitä satotappioita etenkin Etelä-Suomessa. Pro Agrian kasvutilannekatsauksen mukaan kevätviljojen sato on jäämässä Etelä-Suomessa 50–60 prosenttiin tavallisesta satomäärästä.

Muualla maassa jäädään 75–85 prosenttiin keskimääräisestä tasosta.

Odotukset hyvästä sadosta menetettiin jo aiemmin alkukesän kuivuuden takia, ja heinäkuussa pitkä hellejakso pahensi tilannetta.

Kaikkein kuivimmilla alueilla kevätvilja on pakkotuleentumassa eli kypsymässä ennen aikojaan, minkä takia jyvät jäävät kevyiksi.

– Pahimmilla alueilla on ollut se tilanne, että vapun jälkeen ei ole satanut kuin muutamia millejä, kertoo Pro Agrian johtava asiantuntija Sari Peltonen.

Kuivuus on koetellut ankarasti ainakin Varsinais-Suomea, Satakuntaa, Uuttamaata ja Etelä-Karjalaa. Tämän vuoden erityispiirteenä ovat suuret tilakohtaiset erot, jotka riippuvat kylvöjen ajankohdasta ja sateiden osumisesta peltolohkoille. Jopa samalla tilalla voi olla hyvin erilainen satotilanne eri lohkoilla.

Pro Agrian mukaan kuivuuden jatkuminen vaarantaa myös nurmirehujen riittävyyden maatiloilla ensi talvena. Heikosta viljasadosta kärsivät siten myös nautatilat, jotka voivat joutua turvautumaan yhä enemmän teollisiin rehuihin, mikä tarkoittaa lisäkustannuksia tiloille.

– Osa tiloista on miettinyt jo eläinmäärän vähentämistäkin, Peltonen sanoo.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo suoraan, että satonäkymät kuulostavat surkeilta. Hän toteaa, että heikko sato tietää suuria ongelmia maatiloille.

Lepän mielestä maatilojen tilanne on nyt poikkeuksellisen vaikea. Huonoja vuosia on ollut useita peräkkäin, mikä on syventänyt tilojen ahdinkoa.

Elokuun lopulla pidettävään hallituksen budjettiriiheen Leppä aikoo viedä toimia, joilla maatilojen tilannetta helpotetaan. Hän ei halua vielä tarkemmin arvioida, mitä toimet olisivat tai paljonko niihin haetaan rahaa.

Maataloustuottajia edustava MTK on esittänyt yhdeksi kriisitoimeksi hehtaareihin perustuvan yleiskorvauksen maksamista kaikille tiloille.

– Se on siinä listassa varmasti yksi niistä asioista, joita pohditaan, Leppä sanoo.

Hän kertoo keskustelleensa valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa jo lyhyesti maatalouden vaikeasta tilanteesta. Leppä nostaa esiin, että tilanne on kaikkein tukalin Orpon kotimaakunnassa Varsinais-Suomessa.

– Tiedän, että hänelle on mennyt paljon viestejä tilanteen tukaluudesta, Leppä sanoo.

Kehnosta viljasadosta kärsivät ennen muuta viljelijät ja muut maataloustuottajat.

Suomalaisten kuluttajien ruokalaskussa vaikutukset eivät juuri näy, vaikka viljan hinta on kesän aikana noussut noin kymmenen prosenttia.

Esimerkiksi leivän hinnasta viljan raaka-ainekustannuksen osuus on vain 3–4 prosenttia. Tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta kertoo, että jos viljan hinta tuplaantuisi ja koko korotus vyörytettäisiin kuluttajien maksettavaksi, euron hintainen leipä kallistuisi kolme tai neljä senttiä. Nyt hintavaikutus jää kuitenkin vain murto-osaan siitä.

Rantalassa päästiin puimaan heinäkuussa

Rantalan tilan isäntä Ari Rantanen pääsi tänä kesänä puinti­hommiin ennätysaikaisin. Ensimmäiset ohrat korjattiin talteen jo 31. heinäkuuta, kun aikaisempi ennätysaloitus oli 10. elokuuta.

Mikäli kelit pysyvät poutaisina, loput ohrat, kaurat ja vehnät on puitu jo elo–syyskuun vaihteessa. Jos kelit sen sijaan muuttuvat merkittävästi sateisemmiksi, sadonkorjuu voi venyä ja sato kärsiä.

Sadon laadusta on tässä vaiheessa vaikeaa sanoa mitään. Silmämääräisesti ohranjyvät ovat Rantasen mukaan pienenlaisia. Tavoitteena on luonnollisesti saada mahdollisimman pulleita, painavia ja hyvälaatuisia jyviä.

– 2010-luvulla on ollut joka vuosi liian kuivaa tai märkää. Viime vuonna jäi puolet sadosta peltoon ja puinti kesti märkyyden takia lumentuloon saakka. Ruista ei saatu maahan ollenkaan, mutta tänä vuonna toivottavasti saadaan, Rantanen sanoo.

Kesän kuivuuden huomaa paitsi jyvien koosta myös siitä, että ensimmäinen heinäerä alkukesästä ei itänyt kunnolla ja sato jäi heikoksi. Toiveet ovat toisessa satsissa.

Suurin osa Rantalan sadosta menee rehuksi tilan lehmille, ja ylimääräiset myydään. Isännän ja Ville-pojan työstä nauttivat navetan 53 lypsävää ja kaiken kaikkiaan toista sataa päätä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .