Voiko opettaja antaa liikunnasta läksyjä? Kyllä, sanotaan Jyväskylässä

Koululaisten lomat alkoivat viikonloppuna. Tulisiko nuorten harrastaa kesälläkin aktiivisesti liikuntaa?

– Tottakai, ja mahdollisimman monipuolisesti. Aktiivisuutta ei pidä päästää laskemaan, sillä sen jälkeen uudelleen aloittamisesta tulee vaikeaa, sanoo Lehtisaaren koulun liikunnanopettaja Mari Kääpä.

Hänen mukaansa kesällä on helppoa ja tärkeää harrastaa monipuolisesti myös lajeja, joita ei muuten pääse harrastamaan. Tällaisia ovat esimerkiksi rullaluistelu ja street workout.

Arkena liikuntatieteiden maisteri Käävällä on oma keinonsa aktivoida oppilaitaan. Hän jakaa oppilailleen läksyjä liikuntatuntien jälkeen. Niitä ovat vaikkapa vatsalihasliikkeet, kyykyt tai varpaillenousut. Kerran läksyksi on annettu hampaiden pesu yhdellä jalalla seisten, kehittäen samalla tasapainoaistia.

– Läksyjen täytyy olla täysin vapaaehtoisia. Tekemättömyydestä ei saa jakaa sanktioita. Liikunnasta ei saa tehdä pakkopullaa, ja pakottamisella voi olla tällainen vaikutus, Kääpä tähdentää.

Läksyjä ahkerasti tekevät saavat plussamerkintöjä, jotka palkitsevat aktiivisuudesta.

Liikuntaläksyistä on tehty vain vähän tutkimuksia. Tähän voi tulla muutos, kun Kääpä jatkaa syksyllä väitöskirjansa työstämistä tutkimustensa pohjalta.

Läksyjen reunaehtona on, että ne tulee kyetä tekemään ilman erikseen ostettavia välineitä.

– Tämä estää eriarvoistumista, samaten kuin se, että liikkeet tulee pystyä tekemään kotioloissa tai lähellä kotia, Kääpä selittää.

Yläkouluikäisten asenteet läksyjen suhteen tietysti vaihtelevat suuresti. Kääpä on huomannut, että nuoret innostuvat läksyjen teosta eniten, jos he saavat itse päättää mitä liikkeitä tai harjoitteita he tekevät.

– Silloin kynnystä suorittamiseen ei ole. Suorittamisesta palkitaan aina sanallisesti tai plussalla merkintävihkoon. Myös nuorten lähipiiriä on saatu aktivoitua, kun he ottavat läksyjä suorittaessaan vanhempansa tai kaverinsa mukaan, Kääpä kuvailee.

Käävän mukaan joillakin aikuisilla on vanhanaikaiset käsitykset liikunnanopetuksesta.

– Näin voidaan hyvin kommunikoida opetuksen sisältöä ja tapoja kotiin asti.

Mistä tämä idea sitten lähti liikkeelle? Kääpä naurahtaa ja toteaa, ettei itsekään tajunnut tämän olevan erikoinen käytäntö. Kuultuaan ideasta myös muut liikunnanopettajat ovat innostuneet.

– Vasta, kun kaverit ja kollegat innostuivat, tajusin ettei tätä tehdäkään suuremmin muualla. Tutkimusten mukaan yläkouluiässä liikkumisaktiivisuus romahtaa. Jos saisin tällä edes pienen lisän aikaiseksi, olisin tyytyväinen, Kääpä kertoo.

Vain viideosalla 9 – 15 -vuotiaista tulee täyteen tunti liikuntaa päivässä. Käävän mukaan läksyjen teko kodin lähiympäristössä myös tutustuttaa liikuntamahdollisuuksiin, ja saattaa innostaa käymään paikoilla useamminkin.

Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa liikuntaläksyistä on tullut yksinomaan positiivista palautetta niin koululaisilta kuin vanhemmilta.

– Yhdysvalloissa tehdyissä kokeiluissa on tosin ollut hieman erilainen kokonaisuus kuin meillä. Siellä liikunnallisiin läksyihin on yhdistetty teoriaa, mitä meillä ei tehdä. Perusperiaate on sama, Kääpä tarkentaa.

Nuorten liikuttamiseen tähtäävät ohjelmat saavat Käävältä kiitosta. Esimerkiksi Kierrätä ja pelaa- ja Liikkuva koulu -projektit Jyväskylän kouluilla ovat Käävän mielestä positiivisia yllätyksiä.

– Kaikki, mikä saa nuoria liikkeelle on positiivista.

Nuoret pitävät liikuntaläksyistä

Lehtisaaren koulun oppilaat ovat ottaneet Mari Käävän liikuntaläksyt hyvin vastaan.

– Läksyt ovat olleet kivoja, joskin vähän työläitä. Ne palkitsevat hyvällä ololla ja kunnon kasvamisella, kertovat Aava Kinnunen ja Erika Pulkkinen. He harrastavat aktiivisesti liikuntaa koulun ulkopuolellakin, Kinnunen joukkuevoimistelua ja Pulkkinen jalkapalloa.

Liikunnasta saatavien läksyjen tekoon menee nuorten mukaan aikaa varttitunnista tuntiin. Parasta on ollut muiden saaminen mukaan liikkumaan.

– Vanhemmat ja kaverit ovat lähteneet pyydettäessä hyvin mukaan, hekin ovat olleet innoissaan, telinevoimistelua harrastava Vilja Torvinen sanoo.

– Isäni on ollut varmaan enemmän innoissaan kuin minä, Kinnunen nauraa vieressä.

Nuoret kertovat saavansa ylimääräisestä liikunnasta paljon energiaa. Läksyt onkin tehty ahkerasti, eikä kukaan koe tarvetta huijata kehujen toivossa. He sanovat kehittyneensä myös taidoiltaan, kuten tasapainoltaan, läksyjen ansiosta.

– Ei kukaan ole pahasti laittanut kampoihin läksyjä vastaan, Kääpä kommentoi nauraen vastaanottoa.

Paljon urheilevien nuorten vanhemmilta on tullut yhteydenottoja ajankäyttöön liittyen. Käävän mukaan he ovat olleet huolissaan siitä, että jo ennestään paljon urheilua harrastavien nuorten vähäkin vapaa-aika menee liikunnasta saataviin läksyihin.

– Olen vastannut, ettei niiden tekoon ole tarkoitus käyttää tuntikausia. Heille ei siis tule rangaistuksia tekemättömyydestä. Yleensä läksyt on silti tehty esimerkiksi treenien yh-teydessä, Kääpä nauraa.

Lomalla harrastusten lisäksi aktiivisuuden ylläpitämiseen auttavat toki kavereiden kanssa harrastetut pihalajit, kuten rantalentopallo.

Oppilaille annettiin kesäksi läksyjä. Ne tosin ovat helppoja toteuttaa.

– Annan kesäksi vain rentoja tehtäviä, kuten kavereiden ja perheiden kanssa ajan viettämistä aktiviteettien parissa. Lomalla pitää kyetä rentoutumaan ilman stressiä, Kääpä hymyilee.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .