Vuokrataloja nurin kiihtyvällä vauhdilla – viranomaiset kannustavat

Kuntien omistamien tai muuten ARA-tuettujen vuokratalojen purkaminen on kymmenen vuoden aikana yleistynyt voimakkaasti.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi viime vuonna purkuluvan 889 asunnolle. Kymmenen vuotta aikaisemmin purkuluvan sai 141 asuntoa.

Vielä vuonna 2002 Suomessa ei purettu yhtään ARA-vuokra-asuntoa.

Vuosina 2005–2016 kaikkiaan lähes 250 rakennusta ja viitisentuhatta asuntoa on saanut purkuluvan.

Suurin osa pienissä kunnissa

Suurin osa purettavista taloista sijaitsee pienissä kunnissa syrjäseudulla. Siellä kunnan vuokra-asunnoista on ylitarjontaa, eikä kuntien vuokrataloyhtiöillä ole varaa peruskorjata vanhoja taloja.

ARAn elokuussa julkistaman selvityksen mukaan juuri korjauksen kalleus ja vuokrataloyhtiöiden taloudelliset vaikeudet ovat vähäisen kysynnän jälkeen tavallisimmat purkamisen syyt pienissä kunnissa.

ARAn asuntomarkkina-asiantuntijan Hannu Aholan mukaan purkaminen on kunnissa viimeinen keino ratkaista tyhjien vuokra-asuntojen ongelma.

– Tavallisesti jo sitä ennen asuntoja on yritetty myydä vapailla markkinoilla tai vuokratalojen käyttötarkoitusta on muutettu.

Ahola ei kuitenkaan pidä purkamista huonona tapana selvitä ylitarjontatilanteesta. Päinvastoin.

– Rakennuksen purkaminen on yksi tapa välttyä raskailta peruskorjauskustannuksilta ja vähentää ylitarjontaa.

ARA vauhdittaa purkamispäätöksiä erityisellä purkuavustuksella. Enimmäisavustus nousi tämän vuoden alusta 50 prosentista 70 prosenttiin purkukustannuksista.

Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että vuokratalon omistaja, tavallisesti kunnan vuokrataloyhtiö, on ”huomattavissa taloudellisissa ongelmissa” eikä sillä ole mahdollisuutta kattaa kaikkia purkamisesta aiheutuneita kustannuksia.

Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassin mukaan ARA on kehottanut kuntia arvottamaan oman ARA-asuntokantansa erilaisiin "koreihin".

– Suin päin taloja ei pidä lähteä purkamaan, vaan katsoa, mitkä ovat heikoimmassa kunnossa tai sijainniltaan epäedullisella paikalla.

Viime vuosina purkuluvan saaneiden joukossa on ollut useita yli sadan asunnon kohteita, jotka sijaitsevat suurissa kaupungeissa. Siellä puretun kiinteistön tilalle lähes poikkeuksetta rakennetaan uusi.

Muun muassa Järvenpään kaupungin vuokrataloyhtiö Mestariasunnot ja Kuopion Opiskelija-asunnot purkivat omistamiaan rakennuksia ja rakensivat tilalle niin sanottuja nollaenergiataloja.

Helsingissä ja Vantaalla purettiin kokonainen vuokratalokortteli.

– Samalla kaupungit myönsivät tontille lisää rakennusoikeutta, jolloin asuntojen määrä saatiin tuplattua, Matinlassi sanoo.

Hänen mukaansa tämäntyyppinen rakennuspaikkojen tehostaminen lisääntyy tulevaisuudessa.

Tällä vuosituhannella Jyväskylässä on purettu kaikkiaan 454, Lahdessa 203, Joensuussa 157 ja Kuopiossa 135 vuokra-asuntoa.

Tyhjien määrä tuplaantui

Suomessa oli viime vuonna lähes 8 000 tyhjää ARA-vuokra-asuntoa. Kymmenessä vuodessa tyhjien asuntojen määrä on kaksinkertaistunut.

Vuodessa tyhjiä vuokra-asuntoja tuli lisää 350. Viime vuosi oli viides perättäinen, jolloin tyhjien vuokra-asuntojen määrä lisääntyi.

Joka kolmannessa manner-Suomen kunnassa yli kymmenen prosenttia ARA-vuokra-asunnoista oli tyhjillään. Suhteellisesti eniten tyhjiä vuokra-asuntoja oli viime vuonna alle 800 asukkaan Luhangan kunnassa Keski-Suomessa. Siellä 53 prosenttia asunnoista oli tyhjillään. Karijoella Etelä-Pohjanmaalla tyhjiä vuokra-asuntoja oli 48 prosenttia ja Rautjärvellä Etelä-Karjalassa 37 prosenttia asuntokannasta.

Vähintään 98 prosentin käyttöaste oli kaikissa yli sadantuhannen asukkaan kaupungeissa Jyväskylää (96) ja Oulua (96) lukuun ottamatta. Maakuntien keskuskaupungeista alle 95 prosentin käyttöasteen jäivät Mikkeli (94), Vaasa (93), Kouvola (92), Pori (91) ja Rovaniemi (89). Määrällisesti eniten tyhjiä ARA-asuntoja oli viime vuonna Kemissä (384), Savonlinnassa (279), Rovaniemellä (208) ja Salossa (204).

Eniten pulaa vuokra-asunnoista on Helsingissä, jossa ARA-asuntojen käyttöaste on lähes sata prosenttia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .