Vyötärö kuriin liikkumalla – Väitös: Terveydelle haitallisen rasvan kertymistä voi hillitä perintötekijöistä riippumatta

Liikunta-aktiivisuuden muutokset nuorella aikuisiällä näkyvät vyötärönympäryksessä, ja vähäinen liikunta kolmekymppisenä on yhteydessä suurempaan vatsaontelonsisäisen rasvan kertymiseen perinnöllisestä taipumuksesta riippumatta. Tämä selviää Jyväskylän yliopiston tutkijan Mirva Rottensteinerin tuoreesta englanninkielisestä väitöskirjasta Leisure-time Physical Activity Habits and Abdominal Adiposity in Young Adulthood - Twin Cohort and Co-Twin Control Studies.

Rottensteinerin väitöskirjatutkimuksessa minimoitiin perintötekijöiden vaikutukset tuloksiin tutkimalla tarkemmin geneettisesti identtisiä kaksosia, jotka erosivat toisistaan vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden suhteen.

Väitöstutkimus osoittaa, että muutokset eivät aina näy ulospäin. Vähemmän liikkuville kaksosille oli kertynyt selkeästi enemmän vatsaontelonsisäistä rasvaa kuin heidän aktiivisemmille veljille. Kaksosten välillä ei kuitenkaan ollut eroa painoindeksissä.

– Se on tässä se mielenkiintoinen havainto. Tutkitut parit olivat kuitenkin keskimäärin normaalipainoisia. Vähemmän liikkuvilla veljillä oli keskimäärin 30 prosenttia enemmän vatsaontelonsisäistä rasvaa, minkä ajatellaan olevan terveydelle kaikkein haitallisinta.

Vatsaonteloon kertynyt rasvakudos laajentaa vyötäröä, lisää riskiä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä kakkostyypin diabetekseen. Väitöskirjatutkimusta varten tutkituilla terveillä kaksosilla vatsaontelonsisäisen rasvan määrä oli verikokeiden perusteella yhteydessä myös sokeriaineenvaihduntaan. Kaksosveljillä ei ruokapäiväkirjan perusteella havaittu eroa ravitsemuksessa. Sekin on Rottensteinerin mukaan osoitus siitä, että erot aiheutuivat liikunnasta.

– Liikunnalla on mahdollisuus hidastaa vyötärön rasvoittumista. Iän myötähän vyötäröt keskimäärin kasvavat ja juuri kolmekymppisillä aikuisilla perhe- ja työelämään liittyvät kiireet voivat vaikuttaa liikuntatottumuksiin. Olisi hyvä, että elämänvaiheesta riippumatta arjessa löytyisi tilaa myös liikunnalle, Rottensteiner kannustaa.

Väitöskirjatutkimus oli kaksivaiheinen. Seurantatutkimukseen osallistui yli 3 000 mies- ja naiskaksosta. He vastasivat kyselyyn ensimmäisen kerran keskimäärin 25-vuotiaina ja toisen kerran 34-vuotiaina, ja mittasivat kummallakin kerralla vyötärönympäryksensä.

– Tutkimuksessa nähtiin, että nuorten aikuisten vyötärönympärys kasvoi 10 vuoden seuranta-aikana. Vähiten se kasvoi niillä, jotka lisäsivät liikuntaa tai pysyivät liikunnallisesti aktiivisina. Liikuntaa vähentäneillä vyötärö suureni yhtä paljon kuin alun perinkin vain vähän liikkuneilla, Rottensteiner kertoo.

Toisessa vaiheessa näistä seurantatutkimukseen vastanneista kaksosista etsittiin tietyin kriteerein tarkempiin tutkimuksiin sellaisia identtisiä mieskaksospareja, joissa kaksosparin jäsenillä oli erilaiset liikuntatottumukset.

Tehtävä oli haastava, sillä sopivia pareja, jotka erosivat liikunta-aktiivisuuden suhteen viimeisen kolmen vuoden ajan, mutta ei vielä nuoruudessa, löytyi ainoastaan kymmenen.

– Se kuvastaa hyvin sitä, miten samanlaiset liikuntatottumukset identtisillä kaksosilla yleensä on. Sopivat parit tulivat tänne yliopistolle kahden päivän tarkempiin tutkimusmittauksiin, joihin kuului muun muassa vatsan alueen magneettitutkimus, kehonkoostumusmittauksia, sekä kuntotestit.

Rottensteinerin väitöskirja tarkastettiin perjantaina 29. kesäkuuta.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .