WWF:n ruokasuositus oikoo liikaa, kritisoivat asiantuntijat – Urheilulääkäri Pippa Laukka: Kuusi kananmunaa kuukaudessa -suositus vaikeuttaa perheiden arkiruuan laittoa

Ympäristöjärjestö WWF:n viime viikolla antama suositus ympäristöystävällisestä ruokavaliosta on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein.

Suosituksen tarkoitus on hillitä ilmastonmuutosta ja turvata luonnon monimuotoisuus. Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää pääasiassa kasviksia sekä kotimaista, kestävästi pyydettyä kalaa. Päiväannokseen kuuluu korkeintaan lasi maitoa tai muutama siivu juustoa. Broileria saisi syödä muutaman kerran viikossa ja punaista lihaa kerran viikossa. Kananmunia suositellaan syötävän enintään kuusi kuukaudessa.

Perusteluna suositukselle on se, että ruuan suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät eläinperäisen ruuan tuotannosta. WWF:n ruokasuositus perustuu tiedejulkaisu Eat-Lancetin planetaariseen ruokavalioon.

Mitä mieltä ravitsemustieteen asiantuntijat ovat WWF:n suosituksista? Saako ihminen tarvittavat ravintoaineet kyseisestä ruokavaliosta? Ravitsemuksen erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toteaa, että WWF:n lista ei ole linjassa valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksista lapsiperheille.

– Suosituksessa on yksioikoisesti sanottu lasi maitoa päivässä. Maito on suomalaislapsen tärkein jodin lähde toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa jodia saadaan maaperän kautta viljasta. Suosituksessa ei siis oteta huomioon ruuan alkuperän kansallisia eroja.

Hänen mukaansa ruokasuosituksissa täytyisi nähdä laaja kokonaisuus ja avata eri vaihtoehtoja.

– Yhden vaihtoehdon pois jättäminen ei ratkaise mitään. Ei ole olemassa esimerkiksi superfoodia, joka korvaisi muuten pieleen menneen ruokavalion.

Kuusipalon mukaan ihminen voi syödä terveellisesti oli sitten vegaani, sekasyöjä tai kalapainotteisesti syövä.

– Karkeasti voi sanoa, että yksi annos punaista lihaa viikossa riittää. Suomalaisilla ei ole minkään valtakunnan puutetta proteiinista.

Kuusipalo korostaa myös kulttuurista näkökulmaa, jotka on huomioitu maakohtaisissa suosituksissa.

– Suomalaisissa ravintosuosituksissa mainitaan peruna ja ruisleipä, koska ne kuuluvat suomalaiseen ruokakulttuuriin. THL:n ravintosuositusten tekemisessä painotamme kolmea näkökulmaa: ruuan terveellisyyttä, ekologisuutta ja paikallista ruokaympäristöä. Terveellinen ja kestävä ruokavalio on lähitulevaisuudessa välttämätön.

Hän näkee, että WWF:n suositus on askel kohti kasvispainotteista ruokavaliota, mutta ei ole vegaanisuositus. Siitä saa siten kaikki tarpeelliset ravintoaineet, mukaan lukien B12-vitamiinin, joka puuttuu vegaaniruokavaliosta.

Lääketieteen lisensiaatti Pippa Laukka toteaa listan kuulostavan terveelliseltä mutta rajoittavalta.

– Ilman tarkempaa perehtymistä suosituslistaan arvioisin, että jos henkilöllä on ruoka-ainevalikoimaa rajoittavia sairauksia tai allergioita, WWF:n suositukset rajoittavat ruokailua entisestään.

Hyvänä hän pitää metsien ja vesistön antimien hyödyntämisen painottamista.

– Marjat, sienet ja lähivesien kalat ovat hyvä lisä ruokavalioon. 90 prosenttia syömäkelpoisista marjoista jää edelleen luontoon. Lisäksi esimerkiksi tummissa marjoissa, kuten mustikassa, on antosyaania, jota on tutkittu vakavien sairauksien kuten syövän ennaltaehkäisyssä, puhumattakaan hyötyliikunnasta, jota marjastaessa saadaan.

Pippa Laukan mielestä kuusi kananmunaa kuukaudessa kuulostaa pieneltä määrältä.

– Monipuoliseen suomalaiseen arkiruokailuun kuuluu laatikkoruokia. Noin pieni kananmunien käyttö haastaa varmasti arkiruuan laiton perheissä.

Laukka arvioi WWF:n suositusten takana olevan sen, että ihmiset alkaisivat tiedostaa ruuan tuotannon ympäristövaikutuksia.

– Mutta kananmunien käyttömäärän vähäisyyttä en kyllä ihan purematta niele.

Onko ilmastonmuutos vaikuttanut ruokavalintoihisi?

 

En ole ajatellut. Hyvä asia ilmastonmuutoksen hillitseminen on, mutta yhdellä ihmisellä on pieni vaikutusmahdollisuus. Syömme aika terveellisesti, kalaa ja kasviksia. Punaista lihaa syön vähän.

 

Entisen maanviljelijän poikana hirvittää, miten pientilallisten käy, jos kaikki syövät vain porkkanoita. Ajattelen enemmän omaa terveyttä. Niin kauan kuin rällään autolla 50 000 kilometriä vuodessa, en saa sitä kompensoitua ruokavalinnoilla.

 

Ruokailu on mennyt luonnostaan siihen, että lihaa tulee syötyä vähemmän. Varmaankin yksi pointti on ollut ilmastonmuutos ja siitä puhuminen. Syömme pääasiassa pastaa, kasviksia ja kalaa.

 

Vaalien alla olen miettinyt asiaa enemmän, siitä kuulee koko ajan. Olen koukussa maitoproteiineihin, kuten mifuun. Maitoa käytän kahvissa. Jossain vaiheessa jätän ehkä pois punaisen lihan.

 

Ei ole. Olen lihansyöjä, kuten kissanikin. Syön myös kasvisruokaa, kananmunia käytän leivontaan. Maito jäi pois opiskeluaikana kalleuden takia. Käytän polkupyörää ja julkista liikennettä.

 

Tia: Kasvisruokailu on lisääntynyt, kun vaihtoehtoja on tullut kauppoihin. Punaista lihaa en oikeastaan syö, mutta syön paljon kanaa ja jonkin verran kalaa.

Ida: Olen samoilla linjoilla siskon kanssa. Punaista lihaa syön vain mökillä grillatessa tai ravintolassa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .