Wahlroos uudelle hallitukselle: Valta on teillä, ei ay-liikkeellä

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Björn Wahlroos lainaa mielellään tätä presidentti J.K. Paasikiven lausetta. Sitä hän odottaa ensi viikolla tosi toimiin ryhtyviltä hallitusneuvottelijoilta.

Hän muistuttaa, kuinka neljä vuotta sitten tosiasiat unohtuivat. Talouden tila kehittyi vieläkin synkemmäksi kuin pahimmatkaan pessimistit ennustivat.

– Olen ollut väsyttävyyteen saakka pessimistinen ja olen sitä edelleenkin. Tosiasiat olisi viimeistään nyt tunnustettava, Sammon, Nordean ja UPM-Kymmenen hallituksia johtava Wahlroos sanoo.

Keskustajohtaja Juha Sipilän ajamaa yhteiskuntasopimusta ei syntynyt. Kumpujen yöstä on samalla noussut pelko, että ay-liike nousee taas vastustamaan välttämättömiä uudistuksia jopa yleislakolla uhaten, kuten Esko Ahon tai Matti Vanhasen porvarihallitusten aikaan. Wahlroos kannustaa tulevaa pääministeriä rohkeuteen.

– Emme voi elää tilanteessa, jossa poliittisen vallan käyttäjät luovuttavat valtaansa muille, esimerkiksi järjestöille. Vastuu toimenpiteistä, joilla Suomi nostetaan taloudelliselle kasvu-uralle kuuluu maan hallitukselle.

"Yleislakkoa ei pidä hyväksyä"

– Hallituksellamme on perustuslakiin perustuva oikeus ja velvollisuus tehdä se, mikä on Suomelle parasta. Ainoa, jolle se on vastuussa, on kansan valitsema eduskunta, jonka luottamus sen on säilytettävä, Wahlroos sanoo.

Hän kääntääkin kysymyksen yleislakosta mielenkiintoisesti toisin päin.

– Mitäs jos suomalaiset työnantajat sanoisivat, että me panemme nyt täyden työsulun päälle, että emme me halua olla kansan valitseman eduskunnan kanssa enää tekemisissä.

– Reaktio julkisuudessa olisi hirveä. Miksi me siis hyväksyisimme sen, että ay-liike sanoo sanan yleislakko. Eihän se ole sen ihmeellisempää. Jossain vaiheessa meidän täytyy kysyä itseltämme, mikä on oikeutettua.

– Ei ole oikeutettua, että työnantajat julistaisivat täyden työsulun, mutta ei ole myöskään oikeutettua julistaa yleislakkoa.

– Tässä maassa on pakko tehdä jotain, jos Suomessa halutaan vielä hyvin elää sukupolven tai kahden jälkeen, Wahlroos vetoaa hyvin vakavana.

"Suomi ei ole päässyt kasvuun mukaan"

Suomen kannalta hän pitää vakavimpana sitä, että maailmantalous on kasvanut hyvin viisi viime vuotta, keskimäärin yli kolme prosenttia vuodessa, mutta Suomi ei ole päässyt mukaan siihen kasvuun.

– Olemme syvissä talousvaikeuksissa keskellä kansainvälistä noususuhdannetta. Entä sitten, kun parin–kolmen vuoden kuluessa tulee väistämätön notkahdus koko maailman talouteen, Wahlroos ihmettelee puheita, joiden mukaan Suomen ongelmat johtuisivat muusta maailmasta.

Wahlroosin mukaan kriisi on täällä, mutta sitä ei haluta myöntää. Takana on pitempi vastoinkäymisten sarja kuin 90-luvulla. Silloin bruttokansantuote putosi kolmessa vuodessa yhteensä 13 prosenttia.

– Nyt meillä on tilanne kuin sammakolla kattilassa. Jos heität sen kiehuvaan veteen, se hyppää pois. Jos kattilaa lämmitetään hitaasti, niin se jää sinne ja kuolee.

– Me olemme istuneet vuosia lämpenevässä vedessä ja nyt kun alamme tajuta, että on kuuma, niin ratkaisut ovatkin todella vaikeita ja suuri osa poliittisesta kentästämme ei halua niitä hyväksyä, Wahlroos sanoo.

"Kataisen hallitus oli katastrofi"

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tavoittelee hallitukselleen uudenlaista, 5–7 kohdan strategista ohjelmaa. Wahlroos uskoo sen toimivan, jos löytyy riittävästi johtajuutta.

– Kataisen hallitus oli kunnanhallituksen muotoinen valtakunnanhallitus, jossa oli edustajia yli sateenkaaren. Kataisen hallitus jääkin historiaamme katastrofaalisena esimerkkinä siitä, että kunnanhallitus ei toimi valtakunnan tasolla, Wahlroos sivaltaa.

– Uuden hallituksen on nyt oltava tiukka tiimi, joka toteuttaa yhtä, selkeää politiikkaa, Wahlroos kiteyttää.

Strategisista tavoitteista yksi on Wahlroosin mielestä yli muiden. Taloudelliselle kasvulle on luotava edellytykset. Avain on siinä, että saadaan enemmän ihmisiä töihin. Se edellyttää, että Suomeen saadaan lisää investointeja. Se vuorostaan edellyttää, että palkkoihin saadaan sen verran joustoja, että joku tänne investoi.

Uusien investointien toisena suurena jarruna Wahlroos pitää verotusta.Tällä hetkellä me verotamme rikki sekä yksityiset henkilöt että yritykset. Ongelma julkisessa taloudessa on, että olemme joutuneet tilaan, jossa julkiset menot ovat niin suuret, että kukaan ei investoi tänne, koska investoijat pelkäävät edessä olevaa verotaakkaa.

"Nykyinen työmäärä ei riitä"

Suomalaista hyvinvointia ei yksinkertaisesti voida pitää yllä nykyisellä työmäärällä, Wahlroos sanoo.

– Elinikäisellä työpanoksella mitattuna suomalaiset ovat tänään maailman toiseksi vähiten työtä tekevä kansa öljyrikkaiden norjalaisten jälkeen. Heillä on siihen varaa, meillä ei, hän puolustaa vaatimuksia pidentää työaikoja.

– Olemme onnistuneet tuhoamaan hyvin toimivan, Pekka Kuusen luoman hyvinvointivaltion. Olemme tehneet siitä mahdottoman yhtälön. Ne jotka tämän aikanaan rakensivat, eivät varmaankaan uskoneet, että olisimme joskus tällaisella menojen tasolla.

Wahlroos julkisti Talouselämä-lehdessä tammikuussa listansa vaadittavista toimista. Suomen näkymät ovat neljässä kuukaudessa vain huonontuneet.

– Esimerkiksi sosiaaliturvaa joudutaan panemaan uusiksi. Pelkkä sosiaalietujen indeksikorotuksista luopuminen neljäksi vuodeksi ei riitä. On pakko katsoa läpi pääluokittain eikä höylätä pelkästään juustohöylällä. Meillä on järjettömiä tulonsiirtoja, joihin on kajottava, Wahlroos ennakoi.

Hän ei halua mennä yksityiskohtiin, koska "ne ovat tietenkin neuvottelukysymyksiä eivätkä turhat otsikot auta yhteisymmärryksen saamisessa".

– Totean vain, että sosiaalimenomme ovat nousseet tasolle, joka on täysin mahdotonta rahoittaa. 1 500 miljoonaa indeksijäädytyksiin ei riitä, 1 000 miljoonaa julkisten menojen leikkauksiin ei riitä, Wahlroos kuvailee edessä olevien ongelmien jättimäisiä mittasuhteita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Björn Wahlroos: "Minulla on paha mieli Suomen puolesta"