Wallinheimo: "Kaikki pidetään mukana yhteisessä veneessä"

Jyväskyläläinen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) veti Speaker's Cornerilla yhteen eduskuntavaalien tulosta, tulevaisuudennäkymiä sekä vaati puolueilta yhteistyötä Suomen saamiseksi takaisin nousukauteen.

Lue alta toisen kauden kansanedustaja Wallinheimon vappupuhe.

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon vappupuhe 2015

Arvoisat kuulijat,

 

Suomi viettää vappua, työn juhlaa, monellakin tapaa mielenkiintoisten eduskuntavaalien jälkeen. Vaaleissa haettiin suuntaa Suomelle seuraavan neljän vuoden ajaksi poikkeuksellisen vaikean vaalikauden päätteeksi.

Uusi suunta ja ote myös saatiin. 

Jos tuloksia katsotaan puolueiden näkökulmista, näiden vaalien voittajat olivat keskusta ja vihreät. Kaikki muut suuret puolueet – niin Kokoomus, SDP kuin myös perussuomalaiset – menettivät kannatustaan viime eduskuntavaaleihin nähden.

Jos taas asiaa katsotaan isommasta ideologisesta vinkkelistä, tulos on vieläkin mielenkiintoisempi. Vaaleissa joka toinen suomalainen antoi tukensa keskustaoikeistolaisille puolueille samalla, kun perinteisen vasemmiston yhteenlaskettu kannatus laski vajaaseen 25 prosenttiin.

Yhteistä tämän enemmistön muodostavien puolueiden ohjelmille oli selkeä halukkuus uudistaa Suomea paremman tulevaisuuden luomiseksi. Sen sijaan suomalaiset eivät kokeneet uskottavaksi sellaisten puolueiden ohjelmia, joissa lähdettiin olemassa olevien rakenteiden ja käytäntöjen säilyttämisestä.

 

Vaalitulos kertookin paljon suomalaisten tilannetajusta ja rohkeudesta tunnustaa tosiasiat. Talouden vaikeudet ovat meille kaikille tutut. Suomi elää pisintä talouden laskukauttaan rauhan aikana. Teollisia työpaikkoja on hävinnyt toista sataa tuhatta teollisuuden rakennemuutoksen ja heikon kilpailukyvyn vuoksi. Julkinen talous on jämähtänyt pysyvästi epätasapainoon ja velkaantumisvauhti on Euroopan nopeinta. Tällä tiellä jatkaminen merkitsee sitä, että meidän kaikkien kovasti arvostamat julkiset palvelut ja korkea hyvinvointi ovat aidosti vaarassa.

On selvää, ettei tästä suosta selvitä sulkemalla silmiä tai kieltämällä todellisuus, vaan tarttumalla työhön yhdessä. Luotan siihen, että tämän tilannekuvan jakaa myös aiemmin tällä viikolla hallitustunnustelijan roolin saanut Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Hänen vastuullaan on nyt rakentaa Suomen hyvinvoinnin turvaamiselle uskottava strategia, ja valittava sitä hoitamaan uskottavin hallitus.

 

Oman puolueeni lähtökohdat vaalien jälkeen ovat selkeät. Kokoomus on valmis kantamaan vastuuta isänmaamme asioista seuraavat neljä vuotta. Mahdolliseen hallitukseen osallistumisen keskeinen ehto on, että uuden hallituksen talousohjelman on oltava riittävän kunnianhimoinen. Lisäksi todellista ja saumatonta luottamusta on löydyttävä hallituskumppanien välillä.

Kaikkien hallitukseen osallistuvien puolueiden on hyväksyttävä talouden tosiasiat. Päätä ei voi lykätä pensaaseen, vaikka se tuntuisikin ikävien päätösten edellä helpommalta.

Työn ja korkeamman työllisyyden on oltava ohjelman perustana, sillä vain työn kautta hyvinvoiva ja taloudellisesti vahva Suomi voidaan rakentaa. Mitä useampi meistä suomalaisista saa tehdä työtä, vaikka vain lyhyt- tai osa-aikaisesti, sitä varmemmin tärkeät palvelut saadaan järjestettyä jatkossakin.

 

Tavoite on totta kai helpompi sanoa kuin toteuttaa.  Erityisesti työmarkkinajärjestöiltä vaaditaan nyt pelisilmää suomalaisen työn kilpailukyvyn turvaamiseksi muuttuvassa maailmassa. Vain äärimaltillisilla palkkaratkaisuilla ja joustavimmilla työmarkkinoilla me saamme tähän maahan kauan kaivattua vientivetoista kasvua, työtä tuovia investointeja ja pelivaraa julkiseen talouteen.

Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa tätä työtä on tehty menestyksellä jo usean vuoden ajan ja hyvällä menestyksellä. Näiden kaikkien maiden työllisyysaste on meitä huomattavasti korkeampi. Hiljalleen tämä korkeampi työllisyysaste on alkanut näkyä meidän ja muiden pohjoismaiden kasvavana hyvinvointierona. Jo tämä perustelee sitä, miksi myös meillä pitää nopealla tahdilla siirtyä näiden maiden harjoittamalle työlinjalle.

Työn ja työpaikkojen lisääminen ei ole missään niin tärkeää kuin Keski-Suomessa ja Jyvässeudulla. Meillä on valtakunnan korkein työttömyysaste sekä poikkeuksellisen paljon pitkäaikaistyöttömiä.  Maakunnan nostaminen jaloilleen edellyttää sitä, että mahdollisimman monelle keskisuomalaiselle voidaan luoda mahdollisuudet työntekoon seuraavan neljän vuoden aikana.

Toisin kuin muualla maassa meillä Keski-Suomessa on jo nyt merkkejä uudesta noususta. Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas, jonka liikenne- ja infrarahoihin Stubbin hallitus myönsi yli 200 miljoonaa euroa, on tästä näkyvin esimerkki. Kaikkia maakunnan päättäjiä tarvitaan nyt mukaan vahvistamaan tästä päätöksestä syntyvää hyvän kierrettä.

Vaikeana taloudellisena aikana päätösten on oltava sellaisia, että talkoissa ovat mukana kaikki maan ylintä poliittista johtoa myöten.

 

Suomalaisten on tunnettava, että kaikki pidetään mukana yhteisessä veneessä eikä ketään hylätä. Eniten huolenpitoa muista tarvitaan juuri nyt, kun Suomen talouden suunnan muuttaminen tarkoittaa myös kipeiden päätösten tekemistä.

Juuri tällaisina aikoina yhteiskunnan sivistys mitataan siinä, miten kaikkein heikoimmista pidetään huolta.

Näillä saatesanoilla toivotan vielä kaikille kerran oikein hyvää vappua!

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .