Yhä useampi maahanmuuttaja hakee ja saa oleskeluluvan perhesiteen perusteella

Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa aiotaan tarkastella perheenyhdistämisen tulorajoja alueellisesti. Tulorajoja on pidetty kohtuuttomina, sillä elinkustannukset muualla maassa eivät ole yhtä korkeita kuin Helsingissä. Maahanmuuttopoliittista ohjelmaa valmistellaan tämän syksyn aikana ja sen pitäisi olla valmis vuoden 2018 alkupuolella.

– Tulorajojen tarkastelu kuuluu valmisteilla olevan maahanmuuttopoliittisen ohjelman tekoon. Sitä muun muassa selvitetään, voisiko tuloraja olla muualla Suomessa pienempi kuin Helsingissä. Ja jos olisi, miten järjestettäisiin seuranta siihen, ettei työpaikkaa tai asuinpaikkaa vaihdeta heti perheenyhdistämisen jälkeen sekä mikä aikaraja tai seurantatapa siihen pitäisi olla, sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoo.

Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheen nettotuloraja on tällä hetkellä 2 600 euroa. Esimerkiksi neljän lapsen yksinhuoltajan on puolestaan tienattava 2 400 euroa kuussa, jotta hän voisi tuoda lapsensa Suomeen.

Risikon mukaan asian selvittely on vielä aivan alkuvaiheissa. Perheenyhdistämisen tulorajoista nousi keskustelu jälleen tänä syksynä, kun muun muassa Kyyjärven kunnanjohtaja Eero Ylitalo ihmetteli julkisuudessa, miksi koko maassa on käytössä sama tuloraja kuin korkeamman kustannuksen pääkaupunkiseudulla.

Ylitarkastaja Anna Rundgren sisäministeriöstä kertoo, ettei maahanmuuton ministerityöryhmä ole vielä linjannut asiaa poliittisesti.

Aivan varmaa tulorajojen jousto ei nimittäin ole, sillä yhdeksänhenkiseen ministerityöryhmään kuuluvat sinisistä Jari Lindström, Pirkko Mattila ja Sampo Terho. Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo on sanonut, ettei perheenyhdistämistä "helpoteta kangellakaan".

Hakemusmäärä kaksinkertaistui

Perheenyhdistämishakemusten määrä on kaksinkertaistunut vuodessa, mutta ei ole noussut suhteessa yhtä paljon kuin turvapaikanhakijoiden määrä.

Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä jätettyjä hakemuksia on 2 145. Viime vuonna vastaavana aikana jätettiin yhteensä 1 053 hakemusta. Koko viime vuonna kansainvälistä suojelua saaneiden eli käytännössä turvapaikan, pakolaisaseman saaneiden tai toissijaista suojelua saaneiden perheenyhdistämishakemuksia tuli Maahanmuuttoviraston (Migri) käsiteltäväksi yhteensä 1 675.

– Olemme arvioineet, että hakemuksia tulisi tänä vuonna kaikkiaan 3 000, tulosalueen johtaja Arja Kallakivi Maahanmuuttovirastosta sanoo.

Hakijamäärään vaikuttaa esimerkiksi se, miten paljon myönteisiä päätöksiä turvapaikanhakijat saavat ja kuinka suuria perheitä heillä on.

Perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupia perhesiteen perusteella sitten, kun Suomessa oleva perheenjäsen on saanut luvan jäädä Suomeen. Mikäli pakolaisaseman saaneen perheenyhdistämishakemus tehdään kolmen kuukauden sisällä oleskeluluvan saamisesta, toimeentulovaatimusta ei ole.

Hakemusten määrä ei kerro myöskään siitä, kuinka moni saa myönteisen päätöksen perheenyhdistämishakemukseen. Tänä vuonna lasten hakemuksista päästä Suomeen on hyväksytty 87 prosenttia ja puolisoiden 66 prosenttia. Viime vuonna vastaavana aikana luvut olivat lasten osalta 90 prosenttia ja puolisoiden 61 prosenttia.

Useimmiten kielteisiin päätöksiin vaikuttaa se, ettei perhesidettä kyetä todentamaan.

– Koska toissijaisen suojeluaseman saaneen perheenjäsenillä on toimeentulovaatimus, yleinen syy kielteiseen päätökseen on myös se, ettei hakijan toimeentulo ole turvattu. Perhe-elämä puolison kanssa on voinut katketa jo kotimaassa ennen maasta lähtöä. Lasten kohdalla kyse on usein siitä, ettei saada riittävästi selvityksiä perhesiteistä.

Matkustettava toiseen maahan

Eniten perheenyhdistämishakemuksia jättävät irakilaiset, syyrialaiset, somalit ja afganistanilaiset. Perheenkokoaja ei nykyisin voi tehdä hakemusta perheenyhdistämiseksi, vaan sen pistävät vireille oleskeluluvan saaneen perheenjäsenet oleskelumaassaan.

Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja. Avopuoliso voi saada luvan, jos puolisot ovat asuneet yhdessä kaksi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi. Muu omainen voi saada luvan vain poikkeustapauksessa.

Usein hakeminen estyy tai viivästyy, koska kotimaassa ei ole Suomen edustustoa.

– Hakemuksen voi laittaa vireille myös sähköisesti. Tunnistautumista varten on kuitenkin matkustettava Suomen edustustoon, Kallakivi sanoo.

Jokaisen perheenyhdistämistä hakevan henkilön – myös lasten – on oltava asiakirjoineen läsnä lähetystössä. Usein yksi matka ei riitä, vaan tunnistautumisen jälkeen saatetaan pyytää uuteen haastatteluun. Koko prosessin ajan perhe maksaa kaikki kulut itse.

Kolmen kuukauden aika voi tuntua pitkältä, mutta Suomen pakolaisavun mukaan matkat esimerkiksi Irakista Turkin Ankaraan tai Afganistanista Intian New Delhiin ovat kalliita ja ne tehdään levottomien alueiden läpi. Syyrialaiset eivät puolestaan ole saaneet viisumeita Turkkiin, jossa heidän oleskelulupa-asioitaan hoidettaisiin.

Mikäli hakemuksen jättäminen ei onnistu kolmessa kuukaudessa, pakolaisen perheen osalta otetaan käyttöön tuloraja.

– Jos hakemuksen jättäminen viivästyy Suomen edustustosta johtuvista syistä, esimerkiksi että aikaa ei ole saanut, ei tulorajoja tietenkään oteta käyttöön. Mutta se, ettei saa matkarahoja kokoon, ei ole riittävä syy, Kallakivi sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .