Yhä useampi nainen haluaa armeijaan – silti naisten kokonaismäärä intissä on vain pari prosenttia

Reserviin siirtyy tänä vuonna naisia enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kun vuoden 2017 viimeinen palveluserä kotiutuu tänään torstaina armeijan harmaista. Vaikka naisten vapaaehtoinen asepalvelus on tullut vuosi vuodelta suositummaksi, vain noin kaksi prosenttia varusmiespalveluksen suorittaneista on naisia.

– Reserviin siirtyy tänään 8 317 varusmiestä, joista 193 on naisia, osastoesiupseeri Ville Kostian pääesikunann koulutusosastolta kertoo.

Ministeri Elisabeth Rehn kiinnitti vastikään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen seminaarissa huomiota naisten asepalvelukseen. Hän sanoi pitävänsä hulluna sitä, että vieläkin niin pieni prosentti armeijassa olevista on naisia. Rehnin mukaan se johtaa siihen, että naisten on vaikea edetä armeijassa. 

Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten määrä on kuitenkin pienessä mutta jatkuvassa kasvussa. Yhteensä tänä vuonna reserviin siirtyneiden naisten määrä on reilut 700 eli selvästi enemmän kuin koskaan aikaisempina vuosina.

Yli 8 000 naista on suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen sen jälkeen, kun se tuli mahdolliseksi vuonna 1995.

Aiemmin 500 reserviin siirtyvän raja on ylittynyt vain vuonna 2013, mutta silloin kotiutui poikkeuksellisesti kolme suurta saapumiserää palvelusaikamuutoksen takia. Reserviin siirtyneellä tarkoitetaan palveluksen suorittanutta.

Tiedot selviävät Uutissuomalaisen pääesikunnasta saamista tilastoista.

Kaksi kolmesta johtajakoulutuksiin

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus näkyy erityisesti armeijan johtajakoulutuksissa. Kaksi kolmesta eli noin 70 prosenttia varusmiespalveluksen suorittavasta naisesta valitaan armeijassa johtajakoulutuksiin. Armeijassa korkein sotilasarvo naisilla on majuri ja komentajakapteeni, reservissä kapteeni.

Kun naisten osuus kaikista varusmiespalveluksen käyneistä on vuosittain noin 1,9 prosenttia, on osuus johtajakoulutuksen käyneistä 4,5 prosenttia. Miehistä armeijan johtajakoulutuksiin lähtee joka neljäs. Kiintiöitä ei ole, vaan valintakriteerit ovat kaikille samat.

– Siitä ei tietääkseni ole tutkimusta, onko naisten määrä johtajakoulutuksissa vaikuttanut jotenkin armeijaan tai koulutuksiin. Suurin osa varusmiesjohtajista sekä aliupseeri- ja reserviupseerikurssilaisista on edelleen miehiä, Kostian sanoo.

Joka neljäs nainen keskeyttää varusmiespalveluksen.

– Suurin osa keskeyttävistä naisista tekee sen 45 päivän kuluessa palveluksen aloittamisesta, mihin heillä on miehistä poiketen lain sallima oikeus. Kaikkiaan keskeyttämisprosentti on noin 14–15, joka koskee koko puolustusvoimia, Kostian sanoo.

Pakolliset kutsunnat keskustelussa

Puolustusvaliokunnan suunnitelmissa on ollut järjestää pakolliset kutsunnat myös naisille. Kutsuntojen jälkeen asevelvollisuuden suorittaminen ei kuitenkaan olisi pakollista.

Pääesikunta ei ole nähnyt naisten kutsunnoille tarvetta. Laskelmien mukaan kaikille nuorille suunnattujen kutsuntojen kuluiksi tulisi 7,4 miljoonaa euroa. Asepalveluksen suorittavien määrää ei ole tarvetta lisätä, eikä nykyisestä sodan ajan kokoonpanosta löydy sijoitusta kaikille asepalveluksen suorittaville nytkään.

Ensimmäisenä vuonna 1995 palvelukseen haki 793 naista, mutta lopulta armeijan suoritti vain 25. Vuodesta 2010 saakka sekä palvelukseen hakeneiden että sen suorittaneiden määrä on kasvanut tasaisesti.

Tämän vuoden lukema on ollut selkeästi suurin ikinä, 1 126.

– Naisista vain pieni osa aloittaa palveluksen hakuvuonna, pääosa seuraavana, asevelvollisuusalan toimialajohtaja, everstiluutnantti Vesa Tohkanen kertoo.

Naiset voivat suorittaa asepalveluksen vapaaehtoisesti kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa. Edellytyksenä on Suomen kansalaisuus, 18–29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .