Yhteiskuntasopimus kaatui – "On aina edellytys, että AKT on mukana"

Työmarkkinoille on luvassa tuuliset ajat. Pahassa juntturassa olleet neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kariutuivat tänään. Kun keskusjärjestöjen neuvottelut kaatuivat, niin hallitus on viemässä eteenpäin pakkolakiesityksiään.

Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan neuvottelujen jatkamiseen ei ollut edellytyksiä, sillä kaikki järjestöt eivät olleet neuvotteluissa mukana. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen johtajat kokoontuivat aamulla.

– Edellytyksenä on se, että kaikki ovat mukana. Akava on ollut koko ajan valmis tekemään sopimuksen, mutta se vaatii sen, että kaikki ovat tässä vaiheessa mukana, Fjäder sanoi.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT sanoi viime viikolla irtaantuvansa neuvotteluista vastalauseena Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitukselle lopettaa keskitettyjen palkkaratkaisujen tekeminen.

Kuljetusketjun mukanaolo keskitetyssä sopimuksessa on välttämätöntä, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– On aina edellytys, että AKT on sopimuksissa mukana, jotta turvataan vienti ja tuonti.

Median edessä SAK:n puheenjohtajalta Lauri Lylyltä kysyttiin, uskooko hän, että EK haluaa ennemmin hallituksen työelämäkiristykset kuin yhteiskuntasopimuksen.

– Sitä pitää kysyä EK:lta. Tämä näyttää siltä, hän sanoi.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kiisti väitteen.

– En tuota voi ymmärtää. Olemme kaikki nämä viikot ja kuukaudet neuvotelleet vakavasti, koska hallitus tarjosi vaihtoehtoa, että neuvotellen löytäisimme tien. Me halusimme tämän ratkaisun.

SAK ja STTK olivat valmiita jatkamaan

STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan SAK ja STTK olisivat vielä olleet valmiita jatkamaan neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta, mutta työnantajajärjestöt ja Akava totesivat, että ei ole edellytyksiä jatkaa.

– SAK jäi jollakin tavalla AKT:n panttivangiksi neuvottelupöydässä, ja ehkä sitten koko neuvottelupöytä jäi EK:n panttivangiksi, Palola sanoi.

Yhteiskuntasopimus on ollut kanveesissa moneen otteeseen, mutta neuvottelupöytään on kuitenkin aina palattu. Palolan mukaan kysymys on niin isosta asiasta, että hän ei oman järjestönsä puolesta laita ovea kiinni. EK:n Häkämies sanoi puolestaan, että ainakin tällä erää eväät on syöty.

Pakkolakien vaikutukset mielessä liittokierroksella

Palola totesi, että pakkolakien vaikutukset työntekijöiden ansioihin ovat liitoilla mielessä nyt näköpiirissä olevalla liittokierroksella.

STTK:ssa on laskettu, että pakkolakien vaikutukset voivat esimerkkitapauksessa olla lähemmäs 8 prosenttia.

– Kun valmistaudutaan seuraavaa liittokohtaista kierrosta varten, niin varmastikin nämä luvut ovat hyvin tarkasti tiedossa ja ne on sitten pöydässä, kun sinne mennään, Palola sanoi.

Häkämiehen mukaan liittokierroksella pitää hakea parannusta suomalaisen työn kilpailukykyyn.

– Jos lähdetään ulosmittaamaan ja järjestämään lakkoja, niin ei Suomi sillä tavalla suosta nouse, Häkämies sanoi

Hallitus on esittänyt, että jos yhteiskuntasopimus ei toteudu, sairausloman ensimmäisestä päivästä tulisi palkaton, vuosilomaa lyhennettäisiin ja lomarahoja leikattaisiin. Lisäksi loppiainen ja helatorstai muutettaisiin palkattomiksi vapaapäiviksi.

Hallituksen niin sanottu työelämäpaketti on parhaillaan lausuntokierroksella. Kaavaillut lakimuutokset tulisivat voimaan kesällä 2016, ja näin ollen ne vaikuttaisivat työehtosopimuksiin, joista sovitaan sen jälkeen.

Päätoimittaja: Hallitukselle selvä valtuus toimia

AKT:n Piirainen STT:lle: Etenemme nyt EK:n toiveiden mukaisesti

SDP:n Rinne kutsuisi työmarkkinaosapuolet takaisin neuvotteluihin

Analyysi: Neuvotteluiden kariutuminen johti välittömästi rajuun viestintätaisteluun