Yhtymävaltuustot todennäköisesti päättämään sote-orpojen asioista

Ministerit ovat vakuuttaneet soten ja aluehallinnon uudistuksen etenevän viime vuonna sovitulla tavalla.

Hallituspuolueiden ministerit ovat vakuuttaneet, että sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä aluehallinnon uudistaminen etenee viime vuonna sovituissa raameissa.
Maakuntia on tulossa 18, mutta niistä vain 15 saisi oikeuden järjestää itse sote-palvelunsa. Kolmen on tehtävä sote-yhteystyötä naapurimaakunnan kanssa.

Niin poliitikot kuin virkamiehet varovat nimeämästä sote-orpoja eli maakuntia, joille sote-alueen statusta ei tule. Etelä-Savoa, Keski-Pohjanmaata ja Kainuuta on kuitenkin julkisuudessa veikkailtu niiden pienuuden vuoksi.

– Virkamiesvalmistelussa valmistellaan nyt kriteereitä, joilla ne kolme maakuntaa määritellään, eikä asiaa ole vielä viety hallitukselle. Kokonaisuus on vielä vaiheessa, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila sanoo.

Virkamiesvalmistelussa on hahmoteltu malleja, joilla sote-alueettoman maakunnan päättäjät otetaan mukaan maakuntatason päätöksentekoon sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.

– Todennäköisin vaihtoehto on varmasti yhtymävaltuustomalli, Varhila sanoo.

Yhtymävaltuuston jäsenet voidaan valita lähtökohtaisesti kahdella tavalla. Todennäköisesti heidät valitaan maakuntavaltuustoon äänestettyjen joukosta mutta heidät voitaisiin valita myös erillisellä sote-vaalilla.

Sekin olisi teoriassa mahdollista, että ilman sote-statusta olevan maakunnan äänestäjät osallistuisivat suoraan sote-palvelut järjestävän maakunnan puolella maakuntavaaleihin. Tällöin yhtymävaltuustoa ei tulisi.

– Maakuntahallinnoilla voi olla enintään vajaa puolet ja vähimmillään vain parikymmentä prosenttia muita kuin sote-tehtäviä. Se vaihtelee maakunnittain melkoisesti, Varhila muistuttaa.

Ja muita kuin sote-asioihin liittyviä tehtäviä tulee todennäköisesti olemaan vähiten juuri pienillä maakunnilla, joille sote-asioitakaan ei anneta omiin näppeihin.

Yhtymävaltuuston kokoon ja toimintaan liittyvien yksityiskohtien valmistelu jää tuonnemmaksi.

Varhilan mukaan yhtymävaltuustojen toiminnasta on kuitenkin linjattava kevään aikana samalla tarkkuudella kuin kuntalaissa raamitetaan kuntayhtymien toimintaa.

– Suhteellisuusperiaate pitää varmaan olla laissa määriteltynä. Kyseessä voi olla kaksi hyvin eri kokoista maakuntaa, joten täytyy määritellä, missä suhteessa kumpikin maakunta saa jäseniä yhtymävaltuustoon.

Valtuustojen kokoa ei olla kirjaamassa lakiin.

– Esimerkiksi maakuntien keskenään sovittavaksi voi jäädä, miten monta jäsentä yhtymävaltuustossa on.

Kokoomuksen sote-spesialisti, varapuhemies Paula Risikko kritisoi pari viikkoa sitten hallituksen valitsemaa aluemallia sen perustuslaillisista ongelmista. Kolmen ilman sote-statusta jäävän maakunnan seurauksena syntyisi demokratiavajetta.

Jos maakuntia pakotetaan yhteistyöhön, demokratiavaje ulottuu jopa kuuteen eri maakuntaa. Yhtymävaltuustomallilla olisi vähintään kuusi maakuntaa, joiden sote-päättäjiä ei valittaisi suoralla kansanvaalilla.

– Kuntahallinnossa tällainen malli olisi perustuslain vastainen, mutta viime kädessä perustuslakivaliokunta arvioi, onko malli perustuslain vastainen myös maakuntahallinnossa, Varhila toteaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on toivonut maakunnilta oma-aloitteisuutta yhteistyöhalujen ilmaisussa. Varhilan mukaan vapaaehtoisuus poistaisi osaltaan Risikon kritisoimaa demokratiavajetta.

– Siihen ei voi hirveästi tukeutua, hän myöntää.