Tätä monikulttuurisuus tietää kouluissa

Jyväskylässä Pupuhuhdan koulusta löytyy luokka, jossa on oppilaita alkuperältään kuudesta eri kansallisuudesta. Se on eniten Jyväskylässä, kun vertaillaan toisiinsa eri luokkaryhmiä. Maahanmuuttajia on paljon myös Huhtaharjun, Pohjanlammen ja Keltinmäen kouluissa, mutta niissä päästään enimmillään viiteen.

Ennätyksellisessä Pupuhuhdan vitosluokassa on kaksitoista oppilasta, joista syntyperäisiä suomalaisia on seitsemän. Muiden juuret ovat kolmella eri mantereella:

Broison Lay, 12, on kotoisin Myanmarista.

Seti Redamter, 13, on tansanialais-burundilainen.

Gulala Salimi, 13, on Iranin kurdi ja Miranda Berisha, 12, kosovolainen. Tšetšeeni Malik Khadjimuradov, 13, on tullut Azerbaidzhanista.

Vielä kuukausi sitten luokassa opiskeli lisäksi suomalais-espanjalainen poika.

Monikulttuurisuus tarkoittaa tässä luokassa esimerkiksi sitä, että kun maantiedossa käsiteltiin Afrikkaa, käytössä oli suomalaisten oppikirjojen lisäksi elävä esimerkki. Muita oppilaita kiinnosti kuulla Seti Redamterin kokemuksia vihermamban kohtaamisesta.

Fysiikan tunnilla kävi ilmi, miten erilainen suhtautuminen luokan eri oppilailla on puhtaaseen juomaveteen.

Jos Suomen omat sodat tuntuvat kaukaisilta, niin luokassa on monta oppilasta, jotka ovat nähneet niitä omissa kotimaissaan läheltä.

Suomalaisuuskin kirkastuu, kun siitä kerrotaan muualta tulleille, kokee luokkaa opettava Sirpa Pirkkanen, 55.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .