Yli 500 kotia siunattiin viime vuonna – siunausta pyydetään usein muuton tai kasteen yhteydessä

Kun äänekoskelainen Pirjo Kunnari muutti keväällä uuteen asuntoonsa, hän halusi, että koti siunataan.

– Siunaus on rukoushetki, jossa kiitetään kodista. Olen niin kiitollinen, että löysin asunnon, jossa todella viihdyn, Kunnari sanoo.

Kunnarin mukaan asunnon siunaamista voi verrata siihen, miksi jotkut haluavat avioliittoon siunaamisen.

– Koen, että tämä asunto on viety sillä tavalla päätökseen.

Kunnari kertoo siunauksen olleen koskettava. Tilaisuudessa kuultiin papin puhe, kodin siunaus ja vieraiden lukemat Raamatun lauseet sekä rukoiltiin ja laulettiin virsiä.

– Nyt on turvallinen, levollinen ja hyvä olo, kun koti on siunattu. Koen voimallisesti, että tämä koti on oma tilani ja paikkani.

Kunnarin kodin siunasi ­pappi Marika Närhi, joka toimittaa vuosittain 2–5 kodin siunausta.

Siunaus pyydetään yleensä uuteen kotiin muutettaessa tai kasteen yhteydessä, joskus myös tupaantuliaisten tai avioliittoon vihkimisen yhteydessä, jos vihkiminen on kotona.

Kodin siunaus on rukoushetki, jossa pyydetään kodissa asuvalle ihmiselle ja hänen kodilleen siunausta ristinmerkillä.

– Siunauksessa toivotaan kotiin onnea, rauhaa, tasapainoa ja rakkautta. Se on hieno, lämmin hetki, jossa ollaan perheen ja ystävien kanssa yhdessä rukoilemassa.

Kodin siunauksen voi pitää myös avoimena tilaisuutena kertomalla siitä seurakunnallisissa ilmoituksissa. Siunauksen voi toimittaa papin lisäksi myös seurakunnan työntekijä tai muu seurakuntalainen.

Närhen mukaan kodin siunaamistilaisuudet ovat lisääntyneet Äänekoskella niiden ­neljäntoista vuoden aikana, jolloin hän on toiminut pappina kaupungissa.

– Luulen, että nykyään tiedetään enemmän näistä mahdollisuuksista. Tiedotus on lisääntynyt, ja sana kiertää.

Närhelle mieleen jäänyt tilaisuus on ollut uuden mökin siunaaminen. Hän voisi itse siunata myös esimerkiksi asuntovaunun.

– Siunaaminen on mahdollisuus. Ajattelen, että kenenkään puolesta ei voi koskaan rukoilla liikaa.

Kirkon tutkimuskeskuksen tilastoinnin mukaan viime vuonna toimitettiin yhteensä 527 kodin siunaamista. Keskimäärin tilaisuuksiin osallistui 17 ihmistä ja yhteensä 8 839 henkeä.

– Nyrkkituntuma on, että kodin siunaamiset ovat lisääntyneet. Voin kuvitella, että esimerkiksi kotikasteen yhteydessä pyydetään kodin siunausta, sanoo Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila.

Knuutilan mukaan sosiaalisessa mediassa jaetut tarinat ovat voineet vaikuttaa tavan lisääntymiseen.

Siunaamisen kohteesta ei ole olemassa sääntöjä. Papit päättävät itse, mikä koetaan yleisten soveliaisuussääntöjen mukaan siunattavaksi. Suomessa luterilaisessa kirkossa on siunattu esimerkiksi useita kauppakeskuksia. Myös veneitä siunataan.

Siunaus on Knuutilan mukaan rukoilua, josta vain käytetään siunata-sanaa. Sanoilla rukoilla, siunata ja vihkiä on suomenkielessä vain hiuksenhieno ero, vaikka avioliittoon vihkiminen onkin erillistoimitus.

– Näennäisesti siunaus kohdistuu tilaan tai esineeseen, mutta siinä rukoillaan siunausta ihmiselle.

Vaikka kodin siunaaminen näyttää yleistyneen, on siunaaminen vanha ilmiö.

– Luterilaisena aikana kansan­perinteestä tiedetään, että 1800-luvulla siunattiin peltoja keväällä kylvämisen aikaan. Elinkeinoon liittyvää siunaamista on ollut ennenkin. Tämä voi olla takana myös kauppakeskuksen siunaamisessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .