Yli puolet Keskisuomalaisen levikkialueen kunnista teki viime vuonna tappiollisen tuloksen – katso oman kuntasi talousluvut

Viime vuosi oli kuntataloudessa vaikea koko Suomessa ja Keski-Suomessa. Reilusti yli puolet eli 17 Keskisuomalaisen levikkialueen 28 kunnasta teki vuonna 2018 tappiollisen tuloksen. Edellisvuonna miinusmerkkisiä tilinpäätöksiä oli alueella vain viidessä kunnassa.

Oheisen taulukon luvut on suhteutettu kuntien asukasmääriin. Lukujen vertailu toimii parhaiten saman kokoluokan kuntien kesken, sillä eri kokoisten kuntien toiminnassa on isoja eroja.

Asukaslukuun suhteutettuna parhaan taloudellisen tuloksen teki viime vuonna Viitasaari, joka sai isot tulot energiayhtiön myynnistä. Kivijärvellä ja Kinnulassa kirjattiin suurimmat tappiot asukasta kohti laskettuina.

 

Keski-Suomen liiton kokoamien tilastotietojen mukaan verotulot ja valtionosuudet kasvoivat viime vuonna vain hyvin harvoissa Keski-Suomen kunnissa. Keskimäärin kuntien verotulot pienenivät maakunnassa prosentin ja valtionosuudet 1,8 prosenttia.

– Kunnallisverotulojen kertymää pienensivät merkittävästi yksityishenkilöiden saamat poikkeuksellisen suuret veronpalautukset, Keski-Suomen liiton aluekehitysasiantuntija Kirsi Mukkala kertoo.

Tulojen pienenemisen lisäksi tuloslukuja heikensi myös se, että noin kahdessa kolmasosassa Keski-Suomen kunnista toimintakulut kasvoivat.

Mukkalan mukaan helppoja vuosia kunnille ei ole odotettavissa jatkossakaan.

– Sote-puolen menot eivät ainakaan hellitä, kun suuret ikäluokat ikääntyvät. Syntyvyyden pieneneminen taas tuo omat haasteensa siihen, miten kunnat pystyvät sopeuttamaan palvelujaan, Mukkala toteaa.

 

Etenkin pienissä kunnissa vuosittaiset tulosvaihtelut ovat suuria. Kunta kestää paremmin yksittäisiä heikkoja talousvuosia ja investointien aiheuttamia talouspaineita, jos sen taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää.

Kertynyttä alijäämää on vertailun kunnista vuoden 2018 tilinpäätöksessä taseessaan vain Hankasalmella ja Ähtärissä.

Kunta ja sen omistamat yhtiöt muodostavat kuntakonsernin. Vertailukunnista Kyyjärvi täytti konsernitaseeseen kertyneiden alijäämiensä perusteella viime vuoden tilinpäätöksessä kriisikuntarajan.

Kyyjärven kunnanjohtajan Tiina Pelkosen mukaan valtionvarainministeriö on jo ilmoittanut asettavansa Kyyjärvelle alkusyksystä arviointiryhmän, johon tulee myös kunnan edustajia.

Myös Laukaan, Kangasniemen ja Hankasalmen konsernitaseissa on kertynyttä alijäämää, mutta nämä luvut eivät lähentele kriisikuntarajoja. Runsaasti kertynyttä konsernialijäämää on yhä Ähtärillä, joka oli vuoden 2016 konsernilukujensa perusteella kriisikuntamenettelyssä.

 

Lainamäärissä on kuntien välillä valtavia eroja. Kuhmoisissa peruskunnalla on velkaa vain noin 200 euroa asukasta kohti. Kyyjärven kunnan velkataakka on tähän verrattuna 40-kertainen eli yli 8 000 euroa asukasta kohti.

Kun tarkastellaan kuntakonsernien lainoja, Kyyjärvellä on niitä suhteellisesti eniten eli yli 12 000 euroa asukasta kohti. Myös Konnevedellä ja Keuruulla on konsernivelkoja yli 10 000 euroa asukasta kohti. Multialla konsernivelkaa on asukaslukuun suhteutettuna vähiten eli noin 2 100 euroa kuntalaista kohti.

Kuntakonsernien lainoihin lasketaan mukaan myös kuntien osuudet kuntayhtymien lainoista. Siksi uuden Keski-Suomen keskussairaalan investointi on jo kasvattanut ja kasvattaa lähivuosina merkittävästi Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien konsernivelkoja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .