Yli puolet ammattikorkeakouluista aikoo hakea rahankeräyslupaa

AMK:t iloitsevat tasavertaisuuden lisääntymisestä, mutta pettyivät vastinrahatta jäämiseen.

Yli puolet Suomen ammattikorkeakouluista on aikeissa hakea rahankeräyslupaa, selviää Uutissuomalaisen kyselystä. Varainkeruun mahdollistaa rahankeräyslain muutos, joka tuli voimaan huhtikuun alussa.

Kyselyyn vastasi Manner-Suomen 23 monialaisesta ammattikorkeakoulusta 22. Niistä 14 (64 prosenttia) ilmoitti aikovansa hakea rahankeräyslupaa. Vain yksi (5 prosenttia) ilmoitti, ettei aio hakea. Vajaa kolmannes on vielä epävarma aikeistaan.

Jokunen epäröivistä ilmoitti syyksi pettymisen hallituksen puoliväliriiheen.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön kaikille muille hallinnonaloille tuli rahaa paitsi ammattikorkeakouluille, tiivistää Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Tapio Varmola.

Amkit odottivat esimerkiksi lupausta vastinrahasta. Vastinrahoituksella valtio pääomittaa yliopistoja vastineeksi niiden omasta varainhankinnasta.

– Melkoinen kannanotto. Saamme kyllä kerätä yliopistojen lailla rahaa, mutta kyseenalaista on, miten yritykset suhtautuvat keräykseemme, kun yliopistoille annettu raha tuottaa kouluille vipuvaikutuksena valtion rahaa. Nyt pitää miettiä, mikä mieli on ryhtyä moiseen ja millaiset onnistumisen edellytykset ovat, tylyttää Centrian rehtori-toimitusjohtaja Kari Ristimäki.

Tasavertaisuudelle kiitosta

Monesta ammattikorkeakoulusta kuitenkin kiitellään, että lakimuutos lisää tasavertaisuutta.

– Lainmuutoksella korjataan taas yksi valuvika, joita kahdelle eri taholle suunnatussa erillisessä korkeakoululainsäädännössämme on. Kyse on paitsi mahdollisuudesta myös periaatteesta, sanoo Karelian rehtori Petri Raivo.

– Ammattikorkeakoulut ovat vihdoin edes osittain samalla viivalla kuin yliopistot. Parantamista on vielä, mutta tämä on hyvä alku, kommentoi Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko.

Varainkeruu on monen ammattikorkeakoulun mukaan tärkeä mahdollisuus muun muassa paikata heikkenevää rahoitustilannetta.

– Valtiovalta on leikannut amkeilta suuruusluokkaa neljänneksen rahoituksesta. Pitää yrittää paikata, toteaa Novian rehtori Örjan Andersson.

– Valtion pienenevän perusrahoituksen vuoksi Lamkin on käytettävä kaikkia mahdollisia rahoituskanavia, joista varainkeruumahdollisuus on yksi uusi hyvä malli, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Outi Kallioinen.

Varainkeruuseen takamatkalta

Odotukset varainkeruun tuotosta eivät ole huimia, lähteväthän ammattikorkeakoulut keräykseen takamatkalta yliopistoihin verrattuna. Moni on silti toiveikas.

– Erityisesti, jos rahaa voi käyttää järkevästi työelämän kehittämistarpeita palveleviin investointeihin, uskon lahjoitushalukkuutta löytyvän, sanoo Oulun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Jouko Paaso

– Ammattikorkeakoulu on olemassa alueensa työelämää varten. Naiivisti uskon, että työelämä haluaisi tukea korkeakoulua sen työssä, pohtii Vaasan ammattikorkeakoulun Tauno Kekäle.

Metropolian yhteiskuntasuhteiden johtaja Tuire Ranta-Meyer myöntää, että varainkeruusta tulee haastavaa, mutta uskoo Metropolian pärjäävän.

– Varainkeruukohteen tulee olla todennetusti ja tunnustetusti korkeatasoinen ja jotain sellaista, jonka säilymistä muutoksissa halutaan tukea tai jonka syntymistä halutaan edistää, Ranta-Meyer arvioi.

Myös Hämeen ammattikorkeakoulun talous- ja hallintojohtaja Johanna Närhi uskoo, että yksityistä rahoitusta riittää hyviä tuloksia tuottaville ja alueellista vaikuttavuuttaan kasvattaville korkeakouluille.

Toisaalta moni epäilee tuoton jäävän pieneksi.

– Näen kuitenkin lakiuudistuksen mahdollisuudeksi. Toivon, että samalla saamme myös näkyvämmäksi ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki), sanoo Savonian toimitusjohtaja-rehtori Mervi Vidgrén

Tki-toiminta on yksi niistä kohteista, joihin ammattikorkeakoulut haluaisivat keräystuottoa käyttää. Muita ajatuksia ovat muun muassa uudet avaukset ja kertahankinnat.

– Varainkeruu mahdollistaa kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden toimintojen kehittämisen, esimerkiksi innovaatiot ja niiden kaupallistamisen tai koulutusviennin, mainitsee rehtori-toimitusjohtaja Jouni Koski Laureasta.

Rahankeräyslaki muuttui

1.4.2017 voimaan tullut rahankeräyslain muutos antaa ammattikorkeakouluille oikeuden rahankeräykseen. Yliopistoilla oikeus on ollut vuosia.

Ammattikorkeakoulut, kuten yliopistotkin, saavat lain mukaan kerätä rahaa ammattikorkeakoululaissa mainituista tehtävistään huolehtimiseen ja vuosina 2017–2019 pääomittamiseen.

Korkeakoulujen rahankeräysluvat myöntää Poliisihallitus.

Muutos ei koske Poliisiammattikorkeakoulua, jolla on oma lakinsa.