Ylilääkäri: Jyväskylästä puuttuu hankalia käytösjaksoja tasaava vanhuspsykiatrinen osasto

Käytöshäiriöisten muistisairaiden kanssa työskentelevien hoitajien ruumiillista koskemattomuutta ei voida millään turvata sataprosenttisesti. Näin arvioi Jyväskylän vanhuspalveluiden ylilääkäri, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Martti Aukee.

– On vaikea ymmärtää, miten siihen voitaisiin päästä. Muilla aloilla se voi olla itsestään selvyys, mutta hoivayksiköissä hoidetaan asiakkaita, joilla on aivojen dementoiva sairaus. Muistisairaiden aggressiivisuus on joskus ennakoitavaa, joskus se on täysin yllättävää.

– Esimerkiksi vaipanvaihdossa voi täysin yllättäen tulla nyrkki tai potku, sormista voidaan vääntää, raapaista ihoa tai jopa purra. Kaikkea vaan tapahtuu, toisinaan tulee vammoja, mutta enimmäkseen mustelmia ja sitä lievempiä, Aukee luettelee.

Nykyisin dementiapotilaiden käytöshäiriöiden hoidossa suositaan lääkkeetöntä hoitoa. Se on lisännyt hoivan vaativuutta. Julkisuuteen noussut esitys hoitajien määrän lisäämisestä parantaisi työturvallisuutta.

– Parannusta nykytilanteeseen on saatavissa, kun varmistetaan, että hoitajia on potilaiden hoitoisuuteen nähden riittävästi, Aukee painottaa.

Ihmisen persoona voi muuttua muistisairauden takia aivan toisenlaiseksi kuin ennen. Kun estot poistuvat, kielenkäyttö voi muuttua alatyyliseksi ja käyttäytyminen arvaamattomaksi.

– Hoitotyössä pitää käyttäytyä rauhallisesti, selvittää asiakkaalle, mistä toimenpiteessä on kysymys. Dementikoille ei pidä järjestää yllätyksiä. Vastarinta on kovinta intiimihygieniaan kohdistuvissa toimenpiteissä, kuten pesuissa, vaipanvaihdoissa ja hampaanhoidossa. Joskus verinäytteen ottokin voi olla mahdotonta, Aukee sanoo.

Muistisairaiden hoidossa käytetään yleisesti lääkkeitä. Lepositeiden tai magneettiliivien käyttö työturvallisuus- tai muista syistä ei ole sallittua tehostettua ympärivuorokautista hoivaa antavissa yksiköissä missään tilanteessa, ei lääkärin määräykselläkään.

– Mitään ihmelääkettä ei ole olemassa, joka sopisi kaikille eikä aiheuttaisi sivuvaikutuksia. Nyt tehdään hoitokokeiluja ja seurataan, onko lääkkeistä hyötyä vai haittaa. Joskus lääkkeestä löytyy apua, joskus siitä joudutaan luopumaan.

Aukeen mukaan Jyväskylästä ja koko Keski-Suomesta puuttuu vanhuspsykiatrinen osasto sekä vanhuspsykiatriaan erikoistunut lääkäri. On olemassa muutamia yksityisiä hoivalaitoksia, jotka ovat erikoistuneet vaikeasti hoidettavien hoivaan.

– Mutta ne ovat asukkaille pysyviä paikkoja. Vanhuspsykiatrinen osasto olisi hankalien käytösjaksojen tasoituspaikka. Siellä etsittäisiin sopivat hoitomuodot ja lääkkeet, ja asukas palaisi sopivaan hoivapaikkaan.

– Yleensä Jyväskylän kokoisella paikkakunnalla sellainen yksikkö on. Miksi ei ole, sitä pitää kysyä Jyväskylän kaupungin päättäjiltä ja psykiatreilta, Aukee sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .