Yliopisto-opintoihin voi jatkossa päästä vaihtoehtoisia reittejä – "Ei voi olla niin, että onnistuminen kirjoituksissa määrittelee ihmisen elämän pitkälle aikuisuuteen"

Nuorten paine menestyä ylioppilaskirjoituksissa kasvaa, kun yliopistot tekevät jatkossa opiskelijavalinnat pääasiassa ylioppilastodistusten perusteella.

Yhdentoista yliopiston Toinen reitti yliopistoon -hanke pyrkii purkamaan tätä painetta luomalla vaihtoehtoisia reittejä yliopistokoulutukseen, erityisesti avoimen yliopiston kautta. Jyväskylän yliopisto koordinoi hanketta, jonka avausseminaari pidettiin torstaina Helsingissä.

 

Hankkeen projektipäällikkö on Paula Savela. Hänen mukaansa ei voi olla niin, että onnistuminen kirjoituksissa määrittelee ihmisen elämän pitkälle aikuisuuteen.

– Elämässä tapahtuu melko paljon lukio-opintojen aikana. Huomio ei ole aina ylioppilaskokeissa, kun luodaan identiteettiä, haetaan sopivaa alaa ja opiskellaan opiskelutaitoja, Savela sanoo.

Yliopistoon hakemisen näkökulmasta kirjoitusten tulosta pitäisi hankkeen idean mukaan pystyä paikkaamaan muutenkin kuin korottamalla ylioppilastodistuksen arvosanoja.

– Jokainen tarvitsee toisen mahdollisuuden, Savela kiteyttää.

 

Tutkintokoulutukseen olisi jatkossa kolme pääasiallista reittiä, eli perusväylänä näyttöreitti toisen asteen opiskelijoille ylioppilastodistuksen ja pääsykokeiden perusteella, elinikäisen oppimisen reitti työelämässä oleville sekä uudet väylät keskiasteelta erityisesti avoimen kautta.

Toisaalta reitissä avoimen yliopiston kautta yliopistoon ei oikeastaan ole mitään aivan uutta. Mahdollisuus sinällään on ollut olemassa jo kauan.

– Sen käyttö vain on hyvin vähäistä, sillä väylä ei toimi kunnolla. Vain alle prosentti yliopisto-opiskelijoista tulee tätä väylää tutkinto-opiskelijoiksi. Hanke pyrkii nostamaan väylän toimivuutta, johtaja Jukka Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta kertoo.

– Hankkeessa kehitetään myös reitteihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta sekä opintopalveluita, Lerkkanen sanoo.

Koko hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto.

 

Vuoteen 2020 mennessä yliopistojen ylioppilasvalinnat tehdään pääasiassa todistusvalintana, eli pääsy yliopistoon perustuu ylioppilastutkinnon arvosanoihin. Uudistettuja valintakokeita käytetään joillakin aloilla. Todistusvalinta poistaa stressiä pääsykoe­pänttäykseltä, mutta siinäkin on ongelmansa. Uhkakuvana on, että jos saa keskinkertaisen ylioppilastodistuksen, pääsy yliopistoon tyssää ja kolme vuotta lukiossa menee jatko-opintojen kannalta hukkaan.

Toinen reitti yliopistoon -hanke etsii ratkaisua ongelmaan avointen yliopistojen kautta. Kun opiskelija tekee tietyn määrän avoimia yliopisto-opintoja, hän täyttäisi yliopiston valintaperusteet. Toki avoimissa opinnoissa pitäisi myös menestyä, jotta niiden perusteella voisi hakea yliopistoon.

 

Yksi hankkeen innoittajista, kansleri, emeritus Kari Raivio näkee, että uusi mahdollisuus on eduksi myös yliopistoille. Ne saavat vaihtoehtoreittien kautta opiskelijoikseen parhaiten soveltuvia hakijoita.

Yksi onnistumisen edellytys onkin, että myös tiedekunnat ottavat uudet reittimallit omakseen.

Kysely: Kiinnostaako vaihtoehtoinen väylä yliopistoon?

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .