Yliopistolla harrastetaan liikuntaa työajalla – millaiseksi hintalappu muodostuisi, jos kaikki yritykset tekisivät niin?

Mahdollisuus harrastaa kaksi tuntia viikossa liikuntaa työajalla. Jyväskylän yliopiston satsaus työntekijöiden hyvinvointiin saa ainakin ajatuksen tasolla varovaisia kehuja niin työnantajajärjestöiltä kuin työterveyslaitokselta. Ajatuksen tasolle kuitenkin jäädään, sillä laajassa mittakaavassa sen kustannukset olisivat valtavat.

Keskisuomalainen kertoi eilen yliopiston rehtorin Keijo Hämäläisen linjauksesta, jonka mukaan kaikki yliopiston 2 500 työntekijää saavat samanlaisen mahdollisuuden liikuntaan. Yliopisto haluaa näin panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin ja sitä kautta yliopiston menestykseen.

Yliopistolta kerrotaan, että he eivät ole arvioineet panostuksensa kokonaiskustannuksia, vaan ovat mahdollistaneet liikunnan työtehtävien sallimissa rajoissa. Töiden odotetaan hoituvan entiseen tapaan, eikä työmäärää ole vähennetty.

Yksinkertainen laskutoimitus kuitenkin kertoo, että reilun 2 000 henkilön organisaatiossa, kahdeksan tunnin työpäivällä ja 60 000 euron vuosikustannuksilla työntekijää kohden laskettuna kahden tunnin liikunta-aika tarkoittaisi viittä prosenttia yliopiston vuotuisista palkkakustannuksista.

Tällä logiikalla liikuntapanostuksen hintalappu on rahassa mitattuna yli 7,5 miljoonaa euroa vuodessa. Laskutoimitus perustuu siihen, että jokainen työntekijä käyttäisi liikuntaan viisi prosenttia työajastaan.

Työterveyslaitoksen tutkija Janne Halonen kuvaileekin yliopiston käytäntöä varsin avokätiseksi. Samoilla linjoilla on työnantajajärjestö Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen, jonka mukaan yliopiston kädenojennus työntekijöille on varsin merkittävä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:sta kerrotaan, että heillä ei ole kantaa asiaan.

Työnantajajärjestö EK teki Keskisuomalaisen pyynnöstä laskelman, jossa se arvioi, että kahden tunnin viikoittainen liikunta laajennettuna kaikille yksityisen sektorin työntekijöille tarkoittaisi koko talouden mittakaavassa noin seitsemän miljardin euron menetettyä arvonlisäystä vuodessa. Johtava ekonomisti Sami Pakarinen toteaa laskelman olevan suuntaa-antava rautalankamalli, joka ei yksi yhteen tarkoita liikunnan kustannuksia.

Samoin Pakarinen korostaa, että asiassa suurta roolia näyttelevät satsauksen pitkän ajan vaikutukset työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja tuottavuuteen, mutta laskelmassa niitä ei vielä ole huomioitu.

Suuntaa-antavanakin laskelma kuitenkin kertoo sen, että kysymys on merkittävistä summista. Esimerkiksi kyseinen seitsemän miljardia euroa on noin kolme prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Jos on vaikeaa määritellä liikunnan kustannuksia, ehkä vielä vaikeampaa on määritellä sen taloudellisia hyötyjä. Liikunnan vaikutukset hyvinvointiin ovat kiistattomat, mutta on vaikea sanoa, kuinka vaikkapa yliopiston satsaus maksaa itsensä takaisin.

Erityisesti istumatyötä tekevillä liikunta ehkäisee keskeisesti tuki-ja liikuntaelinsairauksia. Liikunta myös ylläpitää työkykyä sekä tehostaa työstä palautumista. Hyväkuntoinen palautuu työstään nopeammin kuin huonokuntoinen.

– Kahdessa tunnissa viikossa pystyy tekemään kuntoliikuntasuosituksen mukaisen tunnin ja vartin verran kohtuukuormittavaa liikuntaa. Vähentyneitä sairauspoissaoloja ei voida kuitenkaan käyttää liikunnan vaikutusten mittarina, koska sairauspoissaolojen määrän vaikuttaa niin moni muukin asia, tutkija Janne Halonen toteaa.

Tutkija muistuttaa, että työajalla tai vapaa-ajalla tapahtuva kuntoliikunta on vain osa kokonaisuutta.

– Liikkumattomana vietetty aika on aina riski terveydelle. Etenkin paljon istumista sisältävää työtä tekevien olisi suositeltavaa tauottaa pitkiä istumisjaksoja.

Halonen sanoo, että esimerkiksi seisomatyöpisteisiin investoiminen tai työn tauottaminen voisi olla järkevää, samoin vaikkapa ottaa käyttöön aktiivisuutta lisääviä käytäntöjä, kuten kävelykokouksia.

Tutkijan mukaan liikkumisen lisäämiseen ja istumisen vähentämiseen vaikuttavat myös työyhteisön myönteinen ilmapiiri sekä työpaikan käytännöt.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .