Yliopiston rehtori Hämäläinen lukuvuoden avajaisissa: "Yhteiskunnan tarve yliopistollisen tiedon hyödyntämiselle on suurempi kuin koskaan" – lue koko puhe

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen piti perinteisen puheen yliopiston lukuvuoden avajaisissa keskiviikkona 5.9.

Vaikuttava sivistysyliopisto

Hyvät yliopistolaiset ja yliopiston ystävät, mina damer och herrar, ladies and gentlemen

Rokotus on yksi ihmiskunnan suurimmista keksinnöistä. Elimistölle suunnitelmallisesti luotu immuniteetti auttaa välttämään sairauksia. Jopa kokonaisia sairauksia on saatu maailmalaajuisesti hävitetyksi. Rokote on malliesimerkki siitä kuinka ennakoiva, proaktiivinen toiminta poistaa myöhemmän tarpeen reaktiivisiin, korjaaviin toimenpiteisiin. Yliopistojen tulee olla rokotteita.

Korkeakoulukentässä tapahtuvaa muutosta voi lähestyä Albert Einsteinin luoman neliulotteisen aika-avaruuden näkökulmasta. Siinä aika ja paikka kytkeytyvät toisiinsa fundamentaalisella tavalla. Menneisyys ja siellä tehdyt päätökset vaikuttavat pitkälti tulevaisuuteen, mutta itse menneisyyteen emme voi vaikuttaa. Puuttuva rokotus ei auta, kun saamme tartunnan.

Kun arvioimme yliopistojen toimintaa ja vaikuttavuutta on tärkeää tiedostaa erilaiset aikajänteet. Uuden tutkimusalan nostaminen kansainväliselle huipputasolle vie yleensä vähintään kaksikymmentä vuotta. Uudistetun koulutuksen vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa noin kymmenen vuoden kuluttua. Nyt meillä on akuutti tarve siirtää osaamistamme nopeammin yhteiskuntaan. Yliopistojen rooli on kuitenkin olla yhteiskuntaa pitkällä aikajänteellä kannatteleva voima. Se ei voi tarjota pelkästään yhteiskunnallista särkylääkettä sitä tarvittaessa. Tämä täytyy myös huomioida korkeakoulurahoituksessa. Tinkiminen vakaasta perusrahoituksesta, indeksileikkaukset ja enenevä voimavarojen siirtäminen lyhytjänteiseen hanketoimintaan uhkaa vakavasti yliopistojemme tuloksellisuutta kymmenen vuoden kuluttua. Nyt mahdollisesti tehtäviä virheitä ei voi tulevaisuudessa enää korjata. Yhteiskuntamme osaamisen rokotesuoja on tällä hetkellä uhattuna.

Yliopistojen tehtävä on tähdätä tulevaisuuteen. Sama velvoite koskee myös korkeakoulupoliittista ennakointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on luotu suomalaisen korkeakoulujärjestelmän vuoteen 2030 ulottuva visio, jonka vaatimia konkreettisia toimenpiteitä valmistellaan parhaillaan ministeriön vetämissä työryhmissä. On hyvä, että kehittämisen tyrehdyttävien rakenteellisten ratkaisujen pohdinnan sijaan fokus on nyt tavoitteissa ja sen vaatimassa toiminnassa. Työelämä on suuressa murroksessa, monet ammatit häviävät jo lähitulevaisuudessa tai vähintäänkin tarvittava osaaminen muuttuu merkittävästi. Osaamista on lisättävä ja uudistettava, tähän korkeakoulukenttä on laajasti sitoutunut. Suuren haasteen yliopistokentälle muodostaa koulutuksen määrällinen tavoite, jonka mukaan yli puolelle ikäluokasta tulisi varmistaa korkeakoulututkinto samalla kun jatkuva oppiminen ja avoin opetus korostuvat. Koulutuksen järjestämisen ja resursoinnin kannalta on haasteellista yhtäältä panostaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja toisaalta tarjota modulaarisia opintoja osaamisen uudistamiseen. Ministeriön ja korkeakoulujen täytyy yhdessä löytää tähän kestävät ratkaisut ja myös turvata tarvittavat resurssit tiedostaen, että yliopistollinen koulutus pohjaa vahvasti tutkimukseen. Karu totuus on, että vähemmällä ei saa enemmän.

Osana visiotyötä tarkastelussa on myös yliopistojen rahanjakomalli. Nykyisellään rahoitus jakautuu yliopistojen välillä pääosin koulutuksen ja tutkimuksen määrällisten ja laadullisten mittareiden avulla. Osana kansallista korkeakoulu- ja elinkeinopolitiikkaa ja osin myös rahoittajien katalysoimana niin kutsuttu osaamiskeskittymäajattelu on viime aikoina entisestäänkin vahvistunut. Tämä on ohjaamassa siihen, että yliopistot profiloituvat ja kohdentavat voimavarojaan strategisesti, painottaen usein yhteistyötä lähialueen toimijoiden kanssa. Korkeakoulupolitiikasta tulee näin myös kansallisesti ohjattua alueellista elinkeinopolitiikkaa. On hyvä pohtia, onko tämä hyvä kehityssuunta ja samalla miettiä myös ministeriöiden työnjakoa ja resursointivastuuta tässä kokonaisuudessa.

 

Hyvät kuulijat

Yhteiskunnan tarve yliopistollisen tiedon hyödyntämiselle on suurempi kuin koskaan.  Kannustan, että kaikki te tutkijamme osallistutte julkiseen keskusteluun, tutkittuun tietoon pohjautuen ja sitä avaten. Tarpeen mukaan myös kriittisesti, rohkeasti valtavirtaa vastaan, toimien vaihtoehtoisena yhteiskunnallisena keskustelunajaavaja. Tähän tehtävään liittyy kuitenkin myös tutkijan normaalia kansalaista suurempi eettinen vastuu. Elämme nyt yhteiskunnassa syklisesti toistuvaa ajanjaksoa, jossa tieteellisen tiedon haastaa vaihtoehtoinen totuus. Akateemisen maailman on nyt äärimmäisen tärkeää eettisten periaatteidensa kautta huolehtia siitä, että vahva luottamus tutkijoihin, tieteen integriteettiin ja yliopistoihin instituutioina säilyy.

Olemme Jyväskylän yliopistossa tänä vuonna työstäneet yhteisöllisesti ja vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaniemme kanssa yliopistomme visiota ja strategiaa. Tässä yhteydessä olemme huolella analysoineet sekä globaalisti että kansallisesti muuttuvaa toimintaympäristöä. Työstä on kiteytymässä missioksemme olla ”vaikuttava sivistysyliopisto”. Vaikuttava sivistysyliopisto. Näihin kahteen sanaan kiteytyy vahvalla tavalla yliopistollinen perustehtävämme. Ehkä valtavirrasta poiketen se korostaa rohkeasti humboldtilaista yliopistoihannetta, tieteen omalakisuutta sekä yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen sivistystehtävää. Kun tarkastelee maailmalla, ja yhä enemmän myös Suomessa, erilaisten ihmisryhmien ja ideologioiden vastakkainasettelua ja dialogia, vahvistuu yhä suurempi tarve sivistykselle ja sivistyneelle argumentoinnille. Sinänsä sivistysyliopisto on jo sellaisenaan vaikuttava. Emeritustutkimusprofessori Antti Hautamäen mukaan niin sanottuun uushumboldtilaisen yliopistokäsitteeseen kuuluu humboldtilainen tieteen riippumattomuus, mutta yhteiskunnallinen vastuu toteutuu ottamalla yhteiskunnan isot haasteet keskeisesti mukaan yliopiston tutkimukseen ja opetukseen. Isot haasteet ovat monimutkaisia ongelmia, joilla on suuri vaikutus ihmisten elämään ja hyvinvointiin, ja joiden ratkaisu edellyttää tieteidenvälisyyttä ja laajaa vuorovaikutusta erilaisten sidosryhmien kanssa. Yliopistoina emme voi olla kantamatta vastuutamme planeettamme ja ihmiskunnan tulevaisuuden turvaajana.

Mitä sivistys sitten on?

 

Dear Audience

We are facing many global challenges that threaten our planet and the whole mankind. It is our responsibility, through unbiased and independent research, to try to address those challenges. At the University of Jyväskylä, we have very recently created the innovative School of Resource Wisdom, a platform aiming to make the world a better place to live.

Scientists from all faculties are enthusiastic to work within cross-disciplinary research programs that address planetary wellbeing from different perspectives – ranging from fundamental natural sciences to human behaviour and tackling boldly the major issues related to population growth and consumption, for example. Beyond the research activities, everyone is also strongly engaged in actively disseminating their knowledge and combined wisdom to the benefit of society. Explaining scientific findings to the public is always challenging but it should be accomplished by strictly following research ethics. Good intentions do not justify all means.

 

Arvoisa yleisö

Tulevan strategiamme työnimenä on ”osaava ja hyvinvoiva ihminen”. Taustalla on ajatus siitä, että yhteisön ja yhteiskunnan ja myös oman yliopistoyhteisömme hyvinvointi ja menestys pohjaa yksilöön. Voidaan kysyä, elämmekö jo ajassa, jossa yksilön vastuuta itsestään on liikaakin ulkoistettu yhteiskunnalle. Meillä jokaisella on oma osaamispääomamme ja oma terveytemme. Meillä itsellämme yksilöinä on päävastuu näistä.

Me yliopistolla vastaamme siitä, että jokaisen tiedekuntamme jokainen opiskelija saa vahvan osaamispääoman.  Sivistyksen, tieteellisen ajattelutavan, kyvyn ja halun oppia ja uusiutua, sekä tarvittavan ammatillisen osaamisen. Jyväskylän yliopistolla on vahvat juuret opettajankoulutuksessa. Nyt viemme tätä osaamista vielä vahvemmin omaan koulutukseemme.

Keski-Suomessa on jo pitkään tehty laajaa ja monialaista yhteistyötä ihmislähtöisen hyvinvointiosaamisen edistämiseksi. Kansanterveyden ja hyvinvoinnin myönteisen kehityksen turvaaminen edellyttää laajaa ja pitkäjänteistä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tarvitaan sekä ajattelutavan muutosta, rakenteellisia muutoksia, tutkimustiedon hyödyntämistä että käytännön tekoja. Jyväskylän yliopisto osana Keski-Suomen hyvinvointi- ja osaamiskeskittymää, KEHOa, haluaa olla vahvasti viemässä eteenpäin tätä kehitystä. Yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n kanssa haemme mallia kehittämiskumppanuudelle, jossa Keski-Suomessa kehitetyt tutkimuslähtöiset ratkaisut siirretään kansallisiksi toimintatavoiksi. Työmme keskiössä on ihmistä autonomisena toimijana korostava näkökulma ja painopisteen siirtäminen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja ongelmien ehkäisyyn. Tavoitteenamme on ”osaava ja hyvinvoiva ihminen”.

Yliopiston rooli alueensa kehittymisessä ja menestyksessä on kiistaton. Yliopisto elää symbioosissa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Viimeisen 35 vuoden aikana Jyväskylän kaupungin väestömäärä on kasvanut yli kahdeksan kertaa nopeammin kuin keskimäärin niissä kaupungeissa, joissa ei ole yliopistoa. Toisaalta Jyväskylän yliopiston vetovoima opiskelijoille ja työntekijöille pohjaa elämän kokonaislaatuun. Tämän rakentamisessa kaupungilla ja maakunnalla on tärkeä rooli. Yliopiston pitää vaikuttaa vahvasti myös keskuskaupungin ulkopuolella. Erityisesti opetuksen kehittämisessä ja hyvinvointihankkeissa haluamme olla laaja-alaisen maakunnallisen kehittämisen kumppanina. Tavoitteenamme on luoda tiivis, koko maakunnan kattava yhteistyöverkosto, jonka avulla voimme rakentaa yhdessä tutkimukseen perustuvaa parempaa tulevaisuutta. Keski-Suomen maakuntastrategia ja Jyväskylän kaupungin strategia ja visiot resonoivat hienolla tavalla yliopistomme tavoitteiden kanssa ja sitä tukien. Jyväskylä on kansainvälisesti arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki. Suomen liikuntapääkaupunki, jonka kruunaa rohkea Hippos 2020 -hanke, jonka menestyksen eteen yliopisto on sitoutunut työskentelemään. Me menestymme yhdessä.

Keski-Suomi on yrittämisen maakunta. Vahventuvassa työelämän murroksessa yrittäjyys tulee olemaan myös yhä useamman akateemisen tapa työskennellä. Siksi panostamme yhdessä osana EduFutura-yhteistyötämme yrittäjämäisen toiminnan edistämiseen yhteisessä Yritystehtaassamme. Keski-Suomen yrittäjät viettävät tänä syksynä 80-vuotijuhlaansa ja yhteistyö heidän kanssaan luo tärkeän ymmärryksen yrittäjyydestä akateemisen maailman ulkopuolella.

Yliopiston ja koko alueen kenties suurin kehitystä ja kasvua uhkaava haaste on alueemme liikenteellinen saavutettavuus. Kansainvälistyminen ja kasvuyritysten sijoittuminen Keski-Suomeen vaatii nopeita ja sujuvia yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja sen lentoasemalle. Junayhteyksien parantaminen Tampereelle on hyvä askel mutta ei riittävä. Oikoratayhteys Jämsästä Riihimäelle tulisi sisällyttää osana kansallista rataverkon kehittämiskokonaisuutta Helsingin keskusta -– lentoasema  Tampere -hankkeen rinnalle.

 

Hyvät kuulijat

Tärkeää on myös joustava ja ekologinen liikkuminen kaupungin sisällä. Haluaisin tässä yhteydessä luoda hieman rohkeamman, kenties epärealistisenkin tulevaisuusvision, joka tukisi hienolla tavalla myös Jyväskylän matkailua olemalla kaupungin maamerkki ja nähtävyyskohde. Mitäpä jos rakennettaisiin Jyväskylään Suomessa ainutlaatuinen mutta maailmalla paljonkin nähty gondoli-hissirata, joka yhdistäisi Ylistönrinteen, Mattilanniemen, Seminaarinmäen, Hippoksen ja Harjun. Kannattaisiko tätä pohtia ihan tosissaan? 

Haluaisin tässä vaiheessa toivottaa erityisen lämpimästi tervetulleeksi erityisesti uudet opiskelijamme. Toivottavasti ainakin muutama uusi opiskelija on tänne avajaisiin rohkeasti saapunut. Tosiasia lienee kuitenkin, että uusille opiskelijoillemme suunnattu perinteinen Semmarien konsertti on ollut jälleen kerran parempi vetonaula kuin nämä varsinaiset Seminaarinmäen lukukauden avajaiset. Hyvä näin.

 

Hyvät opiskelijat

Opiskelu valmistaa elämää varten, mutta samalla se on suuri elämys. Ottakaa siitä kaikki irti. Niin itse opiskeluista kuin myös kaikesta oheistoiminnasta, yhdessä tulevien kollegoidenne kanssa. Haluamme, että viihdytte, voitte hyvin, mutta me myös annamme teille haasteita ja vaadimme teiltä. Vaatiminen on välittämistä, teistä ja tulevaisuudestanne. Ja tulevaisuuden rakentajina myös omasta tulevaisuudestamme.

Yliopistomme on pysynyt Suomen suosituimpien yliopistojen joukossa, keskimäärin vain joka seitsemäs hakija saa opiskelupaikan, halutuimmilla aloilla yksi kolmestakymmenestä. Toivomme, että te tiukan seulan läpäisseet opiskelijamme koette saavanne laadukasta opetusta ja olette yhä motivoituneempia ja tyytyväisempiä opintoihinne. Haluamme yhdessä opiskelijoiden kanssa kehittää jatkuvasti oppimiskokemusta ja yhteisöllisyyttä.  Toivon, että jokainen teistä tuntisi ylpeyttä kuulumisesta Jyväskylän yliopiston akateemiseen yhteisöön fuksivuodesta alkaen. Toivon, että tunne syvenee ja yhteys yliopistoon säilyy, kun valmistutte ja muututte opiskelijoista alumneiksi.

Ja imekää ahnaasti itseenne sivistystä. Kirjailija ja taidemaalari John Ruskin määrittelee hyvin mitä sivistys on. Se on sitä, mikä jää jäljelle, kun on unohtanut kaiken oppimansa. Voiko parempia eväitä muuttuvaan työelämään ja koko loppuelämään saada. Sivistys on hyvä rokote.

 

Dear Audience

The University of Jyväskylä is aiming to be a stronger international university than it is now. The quality of scientific work has only global standards. There is no such thing called “high-level national basic research”. We are extremely proud of our great success in receiving the ERC grants from the European Research Council. This funding is granted purely based on scientific excellence. Therefore, it directly measures the quality of our academic staff and their vision to put together ambitious research plans. In the number of ERC grants, we are clearly the third best university in Finland after Helsinki and Aalto. Presently our great success strongly relies on the Faculty of Mathematics and Science whose researchers received, for example, exceptional four ERC Consolidators grants, totaling to 6.3 million euro, within one round in last December. We should put major effort to increase our competitiveness also in other disciplines.

It is very positive that the number of international staff and students is significantly increasing. We have also managed to do several high-level international professor recruitments. Although, according to the International Student Barometer, the students are extremely satisfied with their studies and living in Jyväskylä, we still need to improve the integration of our international staff and students into our community and society.

 

Hyvä yliopistoyhteisö

Yliopisto on juuri niin hyvä kuin sen henkilöstö ja opiskelijat. Menestyksemme perustuu sitoutuneeseen henkilöstöön, joka tekee joka päivä arjessa parhaansa. Enempää ei voi vaatia. Kiitos Teille kaikille siitä.

Yliopistomme vahvuus on yhteisöllisyys ja me-henki. Sen synnyttäminen kestää kauan, mutta sen voi myös nopeasti menettää. On hyvä tiedostaa tämä ja vaalia huolella kallisarvoisinta voimavaraamme eikä ottaa sitä itsestään selvyytenä. Siksi tulevassa strategiassamme ja uudessa palveluorganisaatiorakenteessa yhteisöllisyyden tukeminen tulee saamaan entistä vahvemman roolin. Tavoitteenamme on olla Suomen paras yliopistoyhteisö.

Viimeisen vuoden aikana olemme uusineet johtamisen ja palvelujemme rakennetta. Ensimmäistä kertaa meillä on kaksi päätoimista vararehtoria ja päätoimiset dekaanit. Yhdessä muodostamamme yliopiston johtoryhmän tavoitteena on saavuttaa ymmärrys koko yliopiston toiminnan kirjosta ja kehittää toimintaamme koko yliopiston parhaaksi, erilaisuutta arvostaen. Päätoimisen johtajuuden tavoitteena on antaa aikaa vuorovaikutukseen ja ihmisten kohtaamiseen. Päämääränä on auttaa jokaista yliopistolaista tekemään parhaansa ja tukea häntä. Olemme tiellä, jossa pyrimme dynaamisuutta haittaavaksi koetusta hallinnosta kohti toimintaa tukevia palveluja. Visiomme on kirkas, olemme hyvällä tiellä kohti parempaa ja myös tiedostamme kaikki, että emme ole vielä perillä ja tehtävää vielä riittää. Ponnistellaan yhdessä kohti parempaa, yhteistyössä, avoimesti keskustellen ja toisia kunnioittaen. Luotetaan siihen, että jokainen meistä haluaa tehdä parhaansa.

Kampusympäristö luo vahvasti yliopiston identiteettiä ja on myös toiminnallisuudellaan perusta menestyksekkäälle toiminnalle. Jyväskylän yliopistolle on omaleimaista toimiminen yhtäältä kulttuurihistoriallisesti merkittävissä arvokiinteistöissä ja myös moderneissa rakennuksissa. Viime vuosina yliopistomme kampuskehitystä ovat valitettavasti ohjanneet paljolti sisäilmaongelmien ratkaisut ja korjausvelka. Nyt olemme tilanteessa, jossa voimme tarkastella kampuskehitystä pitkäjänteisemmin, myös tärkeänä osana kaupunkikuvaa ja sen dynamiikkaa. Tässä kokonaisuudessa kirjastomme on muuntumassa merkittävän perusparannustyön kautta avoimen tiedon taloksi, eläväksi kohtauspaikaksi ja monipuolisen palvelun oppimiskeskukseksi niin yliopistolaisille kuin muillekin kaupunkilaisille. Portiksi upealle kampusalueellemme.

Jyväskylä on leimallisesti opiskelijakaupunki. Sen vahvistamiseksi olisi erittäin tärkeää, että suunniteltu Jyväskylän ammattikorkeakoulun uudisrakennus toteutuisi pääkampuksen ja HIPPOS-2020 kokonaisuuden väliin, lähelle uutta sairaalaa. Alueelle muodostuisi näin kansainvälisestikin merkittävä osaamiskeskittymä, joka loisi kaupunkikuvaan eloisan kokonaisuuden. Hankkeen toteutuminen tukisi merkittävällä tavalla myös EduFutura – yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä.

Yliopistomme historia alkaa piirilääkäri Wolmar Schildtin utopistisesta mielijohteesta, joka johti Jyväskylän yliopistorahaston perustamiseen 1860 ja yliopistoyhdistyksen perustamiseen 1918. Sääntöihin kirjattiin kirkas tavoite: suomenkielisen yliopiston perustaminen Jyväskylän kaupunkiin. Yliopistorahaston varainhankinta oli tuloksellista ja se pääsi tavoitteeseensa 1934. Yliopistoyhdistyksen nimi on nyt Jyväskylän yliopistosäätiö ja se viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaa. Säätiö tukee edelleen yliopistoa palkintoja ja apurahoja myöntämällä. Säätiö tukee myös ensi toukokuussa järjestettävää yliopistomme juhlallista tohtori- ja maisteripromootiota. Haluan esittää parhaat kiitokset Jyväskylän yliopistosäätiölle ja toivottaa menestystä seuraavalla sadalle vuodelle!

 

Hyvät yliopistolaiset

Ottakaamme tänä lukuvuonna toimintamme ohjenuoraksi yhteisöstämme nousseet hyvän toimintakulttuurin perusteet: Laatu, luottamus ja avoimuus. Paljon muuta ei tarvitakaan.

Julistan lukuvuoden 2018-2019 avatuksi ja toivotan kaikille antoisaa lukukautta!

I wish you a very successful academic year 2018-19.

Kiitos.