Yliopistot: Pääsykokeita uudistetaan epärealistisella aikataululla

"Kun kilpaillaan paikoista, toiset yrittävät enemmän ja toiset vähemmän."

Yliopistot eivät pysty luopumaan pitkää valmistautumista vaativista pääsykokeista ensi vuoteen mennessä. Yliopistoissa opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa aikataulua pidetään liian tiukkana.

– Aikataulu ei ole realistinen, kun tavoitteena on, että kaikista pitkää valmentautumista vaativista pääsykokeista luovutaan, Helsingin yliopiston palvelupäällikkö Päivi Pakkanen sanoo.

Myös ainakin Itä-Suomen, Turun, Lapin ja Jyväkylän yliopistoissa aikataulut paukkuvat.

– Ei voida sanoa, että pitkää valmentautumista vaativista valintakokeista päästäisiin kokonaan eroon. On hakukohteita, joissa on päästy hyvin pitkälle tässä asiassa, mutta hetkessä se ei ole mahdollista, Itä-Suomen yliopiston opintopalveluiden johtaja Miia Turtiainen myöntää.

Yliopistoissa ollaan uudistuksessa eri vaiheissa. Eniten aikataulu tuottaa päänvaivaa Helsingissä, missä hakijoita on suuri määrä verrattuna aloituspaikkoihin.

– Ei tätä voi kauhean nopeassa tempossa muuttaa, koska lukio-opiskelijat ovat suunnitelleet opintojaan tietyssä uskossa. Uudistuksen kireä aikataulu on ymmärrettävä poliittisesta näkökulmasta, mutta yliopistojen on ajateltava hakijoiden oikeudenmukaista kohtelua, Pakkanen sanoo.

"Rivien välistä on näkynyt se, että kaikilla aloilla ei olla edetty"

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Ilmari Hyvönen muistuttaa, että uudistuksesta on sovittu ministeriön ja korkeakoulujen välisillä sopimuksilla, joissa yliopistot lupaavat luopua ”pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista” vuoteen 2018 mennessä.

– Tapaamme asian tiimoilta kesäkuussa. Olemme pyytäneet kertomaan suoraan, miten uudistuksessa edetään. Toki rivien välistä on näkynyt se, että kaikilla aloilla ei olla edetty.

Uudistuksen toteutuminen riippuu yliopistojen mukaan esimerkiksi kunkin alan suosiosta.

– Niin kauan kuin on pääsykokeita, ihmisten täytyy saada niihin valmistautua. Emme voi kieltää valmistautumista, ja jollain tavalla hakijat on laitettava järjestykseen. Me haluamme, että hakijat antavat näytön osaamisesta ja motivaatiosta, Pakkanen sanoo.

Vaikuttaako valmennuskurssien tarpeeseen?

Yliopistojen mukaan on tulkinnanvaraista, mitä pitkällä valmentautumisella tarkoitetaan.

– Mitä se tosiaan tarkoittaa? Esimerkiksi oikeustieteissä koemateriaali julkaistaan neljä viikkoa ennen koetta. Onko se pitkä aika? Onko puoli vuotta pitkä aika? Lapin yliopiston palvelujohtaja Merija Timonen pohtii.

Ministeriön mukaan tarkoitus on, ettei toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulun väliin tule lisää opeteltavaa.

– Pääsykokeeseen pitäisi pystyä menemään toisen asteen pohjalta, Hyvönen selventää.

Yksi uudistuksen tavoitteista on päästä eroon tarpeesta käydä kalliita valmennuskursseja.

– Vaikka pääsykokeen pohjana olisi lukion oppimäärä, ei se sitä tarkoita, että nuoret eivät pänttäisi. Eikä nuorta voi estää tekemästä niin. Kun kilpaillaan paikoista, toiset yrittävät enemmän ja toiset vähemmän, Päivi Pakkanen sanoo.

Esimerkiksi lääketieteelliseen haetaan jo nyt lukion oppimäärän perusteella, mutta valmennuskursseilla käydään silti.

Yliopistoissa kannatetaan uudistusta, vain aikataulu saa kritiikkiä.

– On erilaisia tapoja keventää pääsykokeita. Koekirjat voidaan julkaista myöhemmin tai vähentää luettavaa. Voidaan siirtyä aineistopohjaiseen kokeeseen, jossa materiaali jaetaan vasta kokeessa, Turun yliopiston opiskelija- ja hakijapalveluiden päällikkö Nea Särkikoski kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.