Ylioppilaskoe uudistuu – abeja kannustetaan kirjoittamaan matematiikka ja toinen kotimainen

Kokeiden kesto voi lyhentyä kuudesta tunnista neljään.

Valkolakin tavoittelijat kirjoittavat tulevaisuudessa ylioppilaskokeen, joka on monin tavoin erilainen kuin nyt tai takavuosina. Opetusministeriön asettama työryhmä ehdottaa toimia, jotka muun muassa kannustaisivat nykyistä useampia kokelaita kirjoittamaan sekä matematiikan että toisen kotimaisen kielen.

Työryhmää johtanut opetushallituksen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen luovutti ehdotuksen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) tiistaina. Ehdotusten tarkoitus on, että ylioppilaskoe toimisi entistä paremmin apuna korkeakoulujen oppilasvalinnoissa, mutta mittaisi edelleen sitä, mitä oppilas on lukiossa oppinut.

– Halutaan nostaa vaatimustasoa, mutta säilyttää myös valinnaisuus, jota me työryhmässä pidimme tärkeänä, Lehikoinen totesi.

Muutoksia ehdotetaan myös kokeiden kestoon, sillä ryhmän mielestä ne voitaisiin lyhentää nelituntisiksi nykyisestä kuudesta tunnista. Siirtyminen digitaalisiin kokeisiin helpottaa muutosta.

– Neljässä tunnissa ehtii osoittaa osaamista aika paljon. Kuuden tunnin koe on tavattoman raskas.

Samalla kokeiden rakenne, sisältö ja laajuus sopeutettaisiin lyhyempään aikaan. Siihen menee aikaa.

– Käytännössä vuosi 2022 on se, jolloin ehdotukset voisivat kokonaisuudessaan tulla voimaan. Lukiota aloittaessaan pitää tietää, millainen koe on, Lehikoinen sanoi.

Reaalissa vaadittaisiin enemmän

Nykyistä reaaliaineen koetta muutettaisiin siten, että kokeessa olisi suoritettava kokeet joko kahdessa reaaliaineessa tai yksi reaalikoe ja yksi vieraan kielen koe.

Ylioppilastutkinnossa olisi edelleen suoritettava vähintään neljä koetta, joista äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille pakollinen.

Lisäksi pitäisi valita seuraavista kolme koetta tai koeparia: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaalikoe ja yksi vieraan kielen koe.

Nykyään valkolakin voi saada kirjoittamalla esimerkiksi äidinkielen, englannin, lyhyen matematiikan ja uskonnon kokeen.

– Osaamistason kohottaminen oli lähtökohtana. Reaalikokeesta ei jatkossa selvittäisi suorittamalla vain yksi koe, Lehikoinen sanoi.

Yksityiskoulujen liiton puheenjohtaja Aki Holopainen oli tyytyväinen ehdotukseen nostaa reaalikokeen rimaa nykyisestä.

– On ihan oikein, että vaatimustasoa nostetaan. Ei se tapissaan millään tavalla ole, Holopainen sanoi.

Työryhmä keskusteli myös matematiikan ottamisesta pakolliseksi aineeksi kirjoituksissa, mutta ei lopulta päätynyt ehdottamaan sitä.

Yo-kokelaat pääsevät puhumaan

Suullisen kielitaidon koe otettaisiin mukaan osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Kokelaiden puhetaidon arvioinnissa otettaisiin avuksi tietotekniikka, jonka avulla tuhansien oppilaiden puhetta voidaan arvioida.

– Pilottitestauksessa on jo kokeiltu koneen tuottamaa dataa arvostelun tukena. Sillä on mahdollista tehdä tiettyjä analyysejä aineistosta, kertoi työryhmän sihteerinä toiminut opetusneuvos Tiina Tähkä.

Joustavuutta lisättäisiin myös siinä, että uusia yrityksiä saa nykyistä enemmän. Hylättyjä kokeita voisi ehdotuksen mukaan jatkossa uusia kahden kerran sijaan kolmesti. Hyväksytyn kokeen arvosanaa voisi jatkossa yrittää korottaa kaksi kertaa eikä kerran kuten nyt.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tekniikka muuttaa myös ylioppilaskirjoituksia