Ylioppilastutkinnon kielikokeiden pisterajat ovat laskeneet viime vuosina – tehtävien vaikeustasoa tarkistettu

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot tulevat ylioppilaskokeisiin arvosanojen rinnalle 2020-luvulla.

Pisterajat ylioppilastutkinnon yleisimmissä vieraiden kielten eli englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kokeissa ovat laskeneet 1–3 viime vuoden aikana.

Ruotsin keskipitkän oppimäärän kokeessa pisterajat olivat viime keväänä alhaisimmat 11 vuoteen.

Englannin pitkän oppimäärän kokeissa pisterajat ovat olleet alhaisimmillaan kolmena edellisenä vuotena ja korkeimmillaan vuosina 2011–12 vuodesta 2006 lähtien.

Myös ranskan ja saksan pitkissä ja lyhyissä oppimäärässä pisterajat ovat olleet matalimmillaan viimeisen kahden–kolmen kevään aikana.

Tiedot käyvät ilmi ylioppilastutkintolautakunnan pisterajatilastoista vuosina 2006–2016.

Koetehtävien vaikeustasoa tarkistettu

Ylioppilastutkintolautakunnan kielivaliokunnan puheenjohtajan Raili Hildénin mukaan pisterajojen lasku ei kuitenkaan ole dramaattinen, eikä se johdu siitä, että kielikokeisiin osallistuvien kokelaiden kielitaito olisi aikaisempia ikäluokkia heikompi.

Kielikokeiden pisterajojen laskevaan trendiin vaikuttaa välillisesti se, että koetehtävien vaikeustasoa on tarkistettu eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoja vastaviksi.

– Tehtävien ei pitäisi olla liian helppoja mutta ei myöskään liian vaikeita eurooppalaiseen viitekehykseen suhteutettuna, Hildén selventää.

Eurooppalaisessa viitekehyksessä kielitaitoa kuvataan asteikolla A1–C2-kielen ymmärtämisessä, puhumisessa ja kirjoittamisessa. Alin A1 on peruskielitaidon taso ja ylin C2 taitavan kielenkäyttäjän taso. Opetussuunnitelmissa eurooppalainen viitekehys on huomioitu vuodesta 2003 lähtien.

Hildénin mukaan eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset kielitaitomerkinnät tulevat ylioppilastutkintotodistukseen kielten arvosanojen rinnalle näillä näkymin ensi vuosikymmenen alkupuolella.

– Muutama vuosi on vielä seurattava, miten kokeiden digitalisaatio vaikuttaa kielikokeisiin, Hildén huomauttaa.

Suhteellinen arvostelu muuttunut

Ylioppilaskokeiden pisterajoihin vaikuttaa myös suhteellisen arvostelun muuttuminen. Edelleenkin arvosanat jaetaan normaalijakauman mukaan mutta ei aineittain vaan suhteessa koko kokelasjoukon kahden peräkkäisen koekerran arvosanoihin. Kullekin kokelaalle lasketaan kaikkien kokelaiden kahden peräkkäisen tutkintokerran perusteella ns. SYK-luku.

– Uudistuksen myötä ns. helppojen aineiden arvostelu on kiristynyt eli pisterajat ovat nousseet ja ns. vaikeissa aineissa pisterajat ovat laskeneet, Hildén havainnollistaa.

Viime vuosina yleisimpien kielikokeiden lisäksi pisterajat ovat laskeneet muun muassa biologiassa, filosofiassa, fysiikan ylemmissä arvosanoissa ja matematiikan pitkässä oppimäärässä. Pientä pisterajojen nousua on ollut esimerkiksi historian kokeessa.

Kokeet sensoreilla tarkistettavina

Kevään ylioppilaskirjoitukset päättyivät viime viikolla. Ylioppilaskokeet on arvosteltu alustavasti kouluissa ja lähetetty ylioppilastutkintolautaan sensorien arvosteltaviksi. Kokeita arvostelee vajaat 400 sensoria ympäri Suomea. Jokaisen kokeen arvostelee vähintään yksi sensori.

Sensorien työ on valmis toukokuun alussa, jonka jälkeen ylioppilastutkintolautakunta päättää eri aineiden pisterajoista. Kouluille tulokset lähtevät toukokuun puolivälin jälkeen. Ylioppilasjuhlia vietetään 3. kesäkuuta.

Kevään ylioppilastutkintoon osallistui kaikkiaan reilut 40 000 kokelasta, jotka tekivät yhteensä yli 125 000 koesuoritusta.