Yritystukityöryhmän vaikea harjoitus vasta alkurasteilla

Yritystukien leikkaamista pohtivan työryhmän näkemykset ovat kaukana toisistaan. Ryhmän jäsenillä on erilaisia näkemyksiä jo siitä, miksi joulukuuksi suunniteltu väliraportti jäi tekemättä. Kaikki korostavat, ettei kyseessä ole helppo tehtävä.

– Se osoittaa, ettei se ole niin helppo harjoitus. Julkisuudessa on puhuttu isoista miljardeista, mutta minulla ei ole ollut niin suuria odotuksia, kansanedustaja Peter Östman (kd.) sanoo.

Hän muistuttaa, että suorien tukien lisäksi on paljon verotukia, joiden myöntämiseen on löytynyt aikoinaan vahvoja perusteita.

– Se miksi väliraporttia ei tullut, kertoo mahdottomasta aikataulusta, mutta siitä ei kannata vetää johtopäätöksiä. Katsotaan, saadaanko jotain aikaiseksi, sanoo puolestaan kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.).

Vihreiden miljardeja ei ymmärretä

Vihreät ovat puhuneet julkisuudessa useiden miljardien euron leikkauksista yritystukiin. Östmanin mukaan nämä puheet ovat vailla pohjaa. Hän vertaa yritystukia muihin sopeutustoimiin. Jos jostain leikataan, tulee muualta lisäkustannuksia. Yritystukityöryhmällä on edessään sama haaste.

– On helppo heitellä lukuja, mutta neljässä ja kahdeksassa miljardissa ovat mukana alennetut arvonlisäverokannat, esimerkiksi ruuan alempi alv. Se lasketaan yritystueksi, mutta minusta se ei ole yritystuki vaan kuluttajan maksurasituksen helpottamista, Sarkkinen sanoo.

Hän jatkaa, että yritystukiin lasketaan paljon muitakin saman tyyppisiä tukia, esimerkiksi sosiaalisen asuntotuotannon avustaminen.

Kivijalat löydettävä ensin

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen huomauttaa, että toiset puhuvat miljardeista, toiset sadoista miljoonista. Sekin vaatisi hänen mukaansa jo sata miljoonaa, että hallituksen tutkimusrahoihin tekemät leikkaukset saataisiin poistettua.

–  Suorissa tuissa liikkumatila ei ole suuri, Ihalainen sanoo.

Hän toivoo, että työryhmä löytäisi kivijalat tukien myöntämisen kriteereistä. Sen jälkeen voidaan mennä yksityiskohtiin ja katsoa, täyttävätkö nykyiset tuet kriteerit, ovatko ne säilyttäviä vai uudistavia tukia. Ei ole järkevää lähteä arvioimaan yksittäisiä tukia ennen kuin yhteiset kriteerit ovat selvillä.

– On sovittu, että jokainen tykönään voi miettiä asiaa joulutauolla, Ihalainen sanoo.

Ihalaisen mukaan ryhmä on käynyt läpi kaikki suorat yritystuet ja verotyyppiset yritystuet. Ryhmä on pudottanut monia verotukseen liittyviä kohtia pois, koska työryhmän tehtävänä ei ole tehdä kokonaisvaltaista verouudistusta.

Sarkkisen mukaan työryhmässä on käyty läpi tukien kohdistumista ja vaikuttavuutta. Puolueilla on erilaisia valmiuksia luopua eri tuista, mutta yhdestä asiasta vallitsee suuri yksimielisyys.

– Tutkimus- ja tuotekehittelyyn sekä innovaatiotoimintaan pitäisi panostaa enemmän kuin nyt. Se kohentaa Suomen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, Sarkkinen kertoo.

Löytyykö edes 100 miljoonaa?

Työryhmän yhtenä tavoitteena on löytää säilyttävistä tuista tutkimus- ja tuotekehittelyyn 100-300 miljoonaa euroa, josta hallitus voisi tehdä ratkaisun kevään kehysriihessä ja raha löytyisi vuoden 2019 budjetista.

– Jos sellainen löytyy, se on hyvä asia, mutta se vaatii aika paljon lähentymistä ryhmän näkemyksissä, kansanedustaja Kaj Turunen (sin.) kertoo.

Kilpailukyvystä huolehdittava

Turusen mukaan kansainvälinen kilpailukyky pitää pystyä turvaamaan. Jos naapurimaat maksavat tukea, Suomessa on vaikea lähteä sitä leikkaamaan.

– Siinä voi mennä työpaikat, Turunen sanoo.

Östmanin mukaan kristillisdemokraattien päälinjana on se, että Suomessa säilyy kilpailukykyisiä yrityksiä ja sitä kautta tulee verotuloja maahan.

– Kun tämä aspekti otetaan huomioon, uskon että emme välttämättä löydä isoja rahoja, Östman sanoo.

Sarkkinen korostaa, että on erotettava rakenteellinen ja tiettyyn tuotantopanokseen liittyvä kilpailukyky. Suomen täytyy olla ennustettava ja luotettava toimintaympäristö, joten äkillisiä leikkauksia ei voida tehdä. Toisaalta ei voida lähteä siitä, että Suomen kustannuskilpailukyky ostetaan verorahoilla. Lisäksi ympäristönäkökulman on pakko olla yksi ohjaava näkökulma tukien myöntämisessä.

Vihreiden varajäsenenä yritystukityöryhmässä oleva kansanedustaja Antero Vartia ei halua kommentoida työryhmän työtä, koska on sovittu, ettei siitä puhuta julkisuudessa.

Tiekartta vuosille 2019–2023

Valtioneuvosto asetti syksyllä parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on laatia tiekartta yritystukien uudistamiseksi. Huomioon otetaan aiemmat selvitykset yritys- ja verotuista. Työssä arvioidaan kansainvälisessä kilpailussa olevien toimialojen asemaa.

Tiekartan tulisi olla yhteisesti hyväksytty pitkän aikavälin suunnitelma, jossa yritystukijärjestelmää kehitetään selkeämmäksi, paremmin yritysten uudistumista ja tuottavuutta edistäväksi sekä kustannustehokkaammaksi huomioiden energia- ja ilmastostrategian tavoitteet.

Ryhmän piti tehdä esitys supistettavista tuista joulukuun puolivälissä, mutta ryhmä jätti väliraportin tekemättä. Ryhmän toimikausi päättyy 28.2.2018, joten siihen mennessä ryhmän on tehtävä isot periaatelinjaukset yritystukien leikkauksista. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain 2019–2023.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .