Äänekosken teatteri - Aina joku eksyy

TEATTERI

ÄÄNEKOSKEN TEATTERI

Aina joku eksyy

Äänekosken Painotalossa 22.1.2011.

Millaiset ovat nuoren ihmisen elämän eväät, kun koko lapsuus on yhtä kuolemaa? Ympäriltä kaatuu sukua rytisemällä, ja itse joutuu hyppäämään turhan varhain aikuisen saappaisiin. Ja toisaalta: kuinka monta kertaa jaksat kärsivällisesti vastata muistinsa hukanneen läheisen tivatessa yhä uudestaan samaa asiaa? Entä kuka kantaa vastuun, kun kaikki menee pieleen?

Yksi ehdotus vastaukseksi on löydettävissä Reko Lundánin (1969-2006) näytelmästä. Tekstinä se on mittava: kielen ja mielen tasot leikkaavat erilaisia ajan kerrostumia ja tajunnan tasoja komeasti.

Jos olisin karannut kotimatkalle Äänekoskelta ensimmäisen näytöksen jälkeen, olisi arvioni suitsuttanut esitystä ylenpalttisesti. Kävi kuitenkin niin, että komea kaari, joka ensimmäisessä näytöksessä rakentui, laski toisen näytöksen kuluessa kuin lehmänhäntä. Miksi? Vaikkapa siksi, että alun tiheä tunnelma vaihtui esimerkiksi koulukohtauksen ja jonkin muun tarpeettoman sähellyksen myötä rillumareiksi. Näytelmä ei kokonaisuudessaan tavoittanut tragikomediaa, vaan se juuttui jonnekin ei-kenenkään-maalle. Yhtäältä se oli viiltävän rehellinen ja oivaltavasti rakennettu, toisaalta se pysähtyi sketsihuumorinomaiseen pintaliitoon.

Nähdystä jäi hieman hämmentynyt olo. Oli ilo katsoa Tiina Oksasen alkoholisoituneen ja lapsensa jättäneen äidin muotokuvaa. Harrastajanäyttelijätär oli niin vereslihalla kuin toisen nahkoihin hypätessään voi olla. Nuori, elämää ahnehtiva nainen piirtyi Pauliina Myyryläisen tekemänä vahvasti esiin. Hän taipui myös viinanhuuruiselle kiertoradalle vajonneeksi naisraunioksi hämmästyttävällä tarkkuudella.

Tarmo Pennanen teki kaksi rooliaan siten, että henkilöhahmoista tuli todenmukaisia, ei paperinukkeja, eikä muunkaan ensemblen työskentelyssä ollut moitteen sijaan.

Vielä vieno toive äänenvoimakkuuden suhteen: vähän vaimeampi volyymi olisi riittänyt erinomaisesti. Sinällään musiikkivalinnat istuivat esitykseen hyvin.

Käsikirjoitus: Reko Lundan. Sovitus ja ohjaus: Kirsi Sulonen. Lavastus: Kimmo Myyryläinen, Heikki Tuominen. Puvustus: Reija Pohjaranta. Musiikki, äänet: Jukka Vehkala. Valot: Enu Tikander, K. Sulonen. Rooleissa: Tiina Oksanen, Pauliina Myyryläinen, Tarmo Pennanen, Maria Kymäläinen, Timo Karttunen, Arttu Laatu, Taina Myyryläinen, Tapio Ojalehto.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.