1950-luvulla uransa aloittanut valokuvaaja Caj Bremer on huomannut, että historia ja nostalgia kiehtovat ihmisiä – "Katsoja ei välitä onko kuva kulunut tai raameissa"

Mies istuu tuolissa aitan katolla tupakka kädessä ja seuraa pikataipaleella kaasuttelevia ralliautoja. Tien poskessa taaempana nuori valokuvaaja on huomannut miehen ja rukoilee mielessään, että tämä pysyisi paikoillaan.

Ikoninen kuva on otettu vuoden 1963 Jyväskylän Suurajoista Jämsän Vaherista. Kameran etsimeen on osunut myös emäntä, joka rauhoittelee pellolla olevaa lehmää.

– Ralliautojen ääni oli todella kova ja poikkeava maalaisympäristössä ja autot ajoivat aivan läheltä, hiekka vaan pöllysi päälle, Caj Bremer, 90, muistelee.

Jyväskylän taidemuseon alagalleriaan on koottu suomalaisen lehtikuvan legendaksi kutsutun Bremerin kuvia 1950–60-luvuilta.

Bremer kuvaa ihmiselämän ankeutta ja rikkautta realistisesti, mutta aina kohdetta kunnioittaen. Saman inhimillisen katseen kautta hän lähestyy niin valtioiden päämiehiä kuin tavallisia kansalaisiakin.

Sosiaalisella kuvaajalla on aina ollut myös pilkettä silmäkulmassa. Yhdelle seinälle Bremer on tuonut valokuvia nauravista ihmisistä. Kuvissa liikutaan Lastenlinnasta Kekkosen valtiovierailuun ja kreikkalaiseen baariin.

– Nauru pidentää ikää, niinhän viisaasti sanotaan, hän hymyilee.

Bremer aloitti lehtikuvaajan uransa 1950-luvun alussa. Hän kuvasi 1950-luvun puolivälistä 1970-luvun alkuun uutiskuvalehti Viikkosanomiin. Aikaan ennen televisiota kuuluivat laajat kuvareportaasit Suomesta ja maailmalta johtavan amerikkalaisen Life-lehden tyyliin.

 

Näyttelyssä nähdään kuvasarjat kahdesta reportaasista, Torremolinoksesta vuodelta 1959 ja Kaunissaaresta Kotkan edustalta 1957.

– Torremolinoksessa oli silloin pieni kalastajakylä, johon oli juuri noussut yksi hotelli. Menimme tekemään juttua turismin ensiaskelista Aurinkorannikolla. Nykyään siellä ei ole kalasta jäljellä hajuakaan, Bremer sanoo.

Kuvista näkyy, että Bremerin kamera viihtyi paremmin kylän kujilla ja ihmisten puuhissa kuin hiekkarannoilla.

Kalastus elinkeinona liittyy Kaunissaarenkin kuviin kuin symbolina menneestä ajasta.

– Saari voi olla yhä nimensä veroinen, mutta kalastajat ovat sieltäkin kaikonneet. Minua kiinnostaa ihmisen ja ympäristön suhde, olen kiitollinen, että olen saanut omin silmin nähdä mitä on ollut.

Gallerian sivuseinällä kuljetaan kasvoista kasvoihin valokuvakollaasissa. Ihmiset eri puolilta maailmaa katsovat kohti.

– Ihminen on aina ollut lempiaiheeni, ihminen omassa ympäristössään.

Mustavalkoisella kuvalla on oma taikansa, jota värikuvaan on vaikea saada. Bremer on huomannut, että historia ja nostalgia kiehtovat ihmisiä.

– Katsoja ei välitä onko kuva kulunut tai raameissa. Ihmisten elämä, vaatteet ja kaikki muu herättävät ihmetystä, minkä näköisiä ihmiset ovat olleet ja miten paljon yhteiskunta onkaan muuttunut, hän sanoo.

 

Bremerin kuvissa on 50–60-luvun tyylikästä ilmaisua selkeine kompositioineen, valoineen ja varjoineen. Hallitut kuvat olivat kuitenkin spontaanisti otettuja lehtikuvia.

– En olisi silloin voinut edes ajatella, että kuvani olisivat joskus seinillä. Tein täysillä lehtikuvaajan työtä, vedostin itse, ja lehti valitsi mitkä kuvistani päätyivät lehteen. Kokonaisuus oli tärkein: rubriikki, ingressi, teksti ja kuvat.

Bremer sanoo joskus itkeneensä nähdessään, miltä kuvat näyttivät lehdessä.

– Painojälki oli hirveää. Siksikin näyttelyt ovat olleet tärkeitä, että voi näyttää ihmisille, minkälaisia kuvat oikeasti ovat.

Nykykuvaajan ei Bremerin mielestä enää tarvitse painojälkeä surra.

– Valokuvaajan ei tarvitse kuin yhdestä asiasta huolehtia: mihin kameran suuntaa. Kun digikamerat aina vain kehittyvät, niin varmasti kohta kamera senkin kuvaajalle kertoo, Bremer hymähtää.

– Hyväksyn digitekniikan osana valokuvauksen kehitystä. Itse en saanut siitä kaikkea irti, sillä digin tuleminen sattui omalla kohdallani eläkkeelle jäämisen vuosiin.

Digivallankumous mullisti sekä ammattilaisten että tavallisten kamerankäyttäjien kuvaamisen. Ylenmääräinen kuvaaminen mietityttää Bremeriä.

– Nopeasti otettu kuva voi olla yksi iltapäivän hetki facebookissa tai instagramissa, mutta huomenna se on unohdettu.

 

Caj Bremerin viime vuosien tuotantoon voi tutustua galleria Ratamossa, jossa on esillä teoksia vuonna 2015 alkaneesta Unimaailmani-sarjasta.

– Minulla on aikamoiset unet, nimittäin. Liian vaikeita selitettäväksi, hän virnistää.

Teokset, joissa nähdään valoa, puita, kallioita ja kasveja, on Bremer kuvannut kotipihalla Sipoon saaristossa.

– Sarja sai alkunsa auringonpimennyksestä. Aurinko on jokaisessa kuvassa, selkeänä tai piileskelevänä. Niitä voi katsoa vapaasti, ei tarvitse etsiä selityksiä kuin oman itsensä kautta.

Mestarin silmä ja fysiikka pelaavat edelleen, mutta kuvauskeikoille Bremer ei enää halaja.  Kun kuvaaminen on verissä, halu kuvata voi yhä herätä vaikkapa kadulla kävellessä.

– Joskus harmittaa, ettei ole kamera mukana. Onhan kännykkä, mutta en saa sillä otetta aiheesta. On minulla pieni digikamera, jolla se onnistuu. Matkoilla pystyn jo kuvaamaan kuin turisti.

 

Lehtikuvia Bremer seuraa kotiin tulevista sanomalehdistä ja välillä näyttelyissä.

– Meeri Koutaniemen kuvat tunnistaa, hänellä on journalistin ote. Markus Jokelankin tyyli on tunnistettava.

Henri Cartier-Bresson ja Lifen kuvaajat olivat 50-luvun kuvaajapolven idoleita.

– Joku luulee, että mihin mestari vain kameransa kääntää, sieltä tulee hieno kuva. Ei ikinä. Suurin osa otetuista kuvista on ihan hömppää ja vain harvat ovat aktuelleja vuosikymmenten jälkeen, hän toteaa.

Bremerin tekemisen motto – nopea keskittyminen ja omaan silmään luottaminen – sopii ohjenuoraksi nykypäivän nuorille valokuvaajillekin.

– Kyllä meillä oli pienet resurssit, kun lähdimme reportaaseja tekemään. Kuvainnollisesti voi sanoa, että kun meiltä laitettiin satanen,  joku Life laittoi kymmenen tuhatta samaan keikkaan. He olivat kuukausia paikan päällä, me pari päivää. Hyvä jälki ei ole ajasta kiinni. Kun aikaa oli vähän, se oli kuin potku perseelle, että nyt mä näytän mitä saan syntymään!, hän nauraa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .