21 tapaa pilata avioliitto

Ihmisten väliset parisuhdeongelmat ja niiden setviminen toimivat päänäyttämönä Johanna Vuoksenmaan ohjaamalle kotimaiselle komedialle 21 tapaa pilata avioliitto.

Sanna Manner (Armi Toivanen) tutkii työkseen ihmisten avioliittoja ja erityisesti eroja sekä tekee niistä omia johtopäätöksiään tulevaa ”väitöskirjaansa” varten. Hänen luomansa 21 teesin luettelo pyrkii kuvaamaan avioliiton raunioittavia tekijöitä ja samalla näkemään kulissien takaa pilkistävien ongelmien syitä.

Johdatuksena tähän toimivat Sannan kuvaamat videot, joissa aviopuolisot kertovat toisistaan ja yhteisistä kokemuksistaan. Niissä on suomalaisuutta heijastavia perusajatuksia ja ne muodostavat vertailukohdan Sannan omaa elämää muuten tarkastelevalle elokuvalle. Sanna ei halua pysyviä suhteita, vaan uskoo enemmän sekalaisiin ”yhden yön keikkoihin”, sillä hänen mielestään avioliitto on instituutiona menettänyt voimansa.

Hänen ystävänsä Aino (Essi Hellén) on tuleva oikeuslääkäri, joka ennustaa asioita radiosta kuulemillaan satunnaisilla äänipätkillä. Sannan isä (Vesa Vierikko) uumoilee hajonneen avioliittonsa raunioilla ja äiti (Hannele Lauri) suunnittelee uusia häitä. Sannan assistentiksi tuleva Jouni (Aku Hirviniemi) on ujo mies ja Elli (Pamela Tola) häneen epätoivoisesti ripustautuva vaimo. Aleksi (Riku Nieminen) on jäänyt yksin kahden lapsensa kanssa.

Nousukausi (2003) oli lyhytelokuvia ja tv-sarjoja ohjanneen Vuoksenmaan ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva, jossa tosielämä muuntui yhdenlaiseksi painajaiseksi. Pieniä painajaisia on läsnä 21 tapaa pilata avioliitto -elokuvassakin.

Johanna Vuoksenmaan dramaturginen valokiila on paikoin raikas, humoristinen ja kepeän ilakoiva. Juoni on näppärästi rakennettu ja Vuoksenmaa osaa kuljettaa tarinaa, joten kerronta toimii valtaosiltaan. Elokuva tavoittelee osittain arkirealistisia, mutta paikoin myös veikeitä fantasian sävyjä. Joihinkin kuvattuihin tilanteisiin olisi kaivannut hieman lisää ohjauksellista ja koomista terävyyttä.

Satiiriset huomiot ovat läsnä ja liittyvät erityisesti henkilöhahmojen luonnehdintoihin. Rakenne risteilee komiikan ja kevyen tragiikan välimaastossa. Samalla kerrontaote on hetkittäin myös rosoinen ja hieman helpolla tavalla särmikäs.

Munkkiniemen kreivin eli Leif Wagerin karismaattisesti tulkitsema Romanssi kuullaan myös tämän elokuvan yhdessä vaiheessa. Aarre Karenin ja Eila Roineen sympaattisesti tulkitsema vanha pariskunta luo vertailukohtia paikoin syöksykierteeltä vaikuttavaan nykymenoon.

Putous-näyttelijöiden läsnäolo on tällä kertaa erilaista, sillä kyse ei ole pelkästään makurajoja testaavasta viihdyttämisestä, vaan esimerkiksi Aku Hirviniemen ja Riku Niemisen roolit ovat enemmälti vakavamman puoleisia. Armi Toivanen sisäistää harmittomasti roolinsa ja Essi Hellén on myös antoisasti kerronnassa mukana.

Pirtein komediallinen suoritus löytyy sivuosasta, sillä Pamela Tolan villisti esittämä Elli on mainio ilmestys. Hän tavoittaa roolinsa vaatimat hysterian tasot helposti ja auttaa hetkellisen farssin syntymisessä.

Ohjaus: Johanna Vuoksenmaa. Rooleissa: Armi Toivanen, Riku Nieminen, Essi Hellén, Aku Hirviniemi, Hannele Lauri, Vesa Vierikko, Pamela Tola. Tyylilaji: komedia. K7.