80 prosenttia Suomessa julkaistuista ja painetuista kirjoista on tietokirjoja – Miten se on mahdollista? Eivätkö kaikki nykyään googlaa?

Kari Hotakaisen Räikkös-kirja on oiva esimerkki teoksesta, joka innostaa sellaisiakin lukijoita, jotka arjessa eivät muutoin sivuja kääntelemällä kuluta.

Yksi on ylitse muiden, mitä tulee suomalaisen painetun ja julkaistun kirjallisuuden saraan.

Vaikka kirjan kuolemaa on povattu jo hyvä tovi, lukuharrastus on nuorten keskuudessa vähentynyt, erityisesti poikien lukutaito heikentynyt ja pelit, TV ja muut ajanviettomahdollisuudet kahmivat tilaa kirjalta, tuntuu tietokirjallisuudella menevän Suomen maassa mukavasti. Ainakin, jos julkaisuvolyymeja silmäillään.

80 prosenttia Suomessa julkaistuista ja painetuista kirjoista on tätä nykyä tietokirjoja. Kuvitella!

– Monet yllättyvät, että näin todella on, Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen aloittaa.

– 80 prosenttia on tosiaan hurja määrä. Suomessa julkaistaan tietokirjoja noin 6 000 nimekkeen vuosivauhtia. Näistä noin 2 000 on kaupallisten toimijoiden julkaisemia. Karkeasti ottaen loput 4 000 ovat muun muassa omakustanteita ja eri viranomaisten, yhdistysten ja sidosryhmien julkaisemia, omia tavoitteita ja mielenkiinnonkohteita esitteleviä oppaita, hakuteoksia ja tietoteoksia, Pietiäinen jatkaa.

Mistä tietokirjallisuuden suuret julkaisumäärät sitten oikein mahtavat johtua? Äkkinäinen kuvittelisi, että internetin aikakaudella tietokirjasta on tullut tarpeeton. Jos tieto on klikkauksen päässä, harva malttaa käännellä monisatasivuista tieto-opusta.

– On totta, että internet on tehnyt taloudellisesti mahdottomaksi esimerkiksi tietosanakirjojen ja hakuteosten julkaisemisen, Pietiäinen sanoo.

Joskin internet on rohmaissut tilaa perinteisiltä tietokirjallisuuden lajeilta, painetun tietokirjallisuuden huimaa julkaisuvolyymia selittänee osin se, ettei tiedon tarve ole hävinnyt minnekään. Ihmiset haluavat edelleen oppia, tietää ja tutkia maailmaa. Osin julkaisumäärien kasvua selittävät myös konkreettisemmat taloudelliset syyt.

– Kirjojen painaminen on halvempaa kuin koskaan aikaisemmin, Pietiäinen muistuttaa.

Internetiä Pietiäinen, itsekin tietokirjailija, historioitsija ja kirja- ja kustannusalan pitkäaikainen vaikuttaja, ei kuitenkaan suostu tietokirjallisuuden arkkiviholliseksi leimaamaan.

– Internet on mainio väline monissa asioissa, esimerkiksi nopeassa tiedonhaussa. Se sijaan sieltä haettu ja saatu tieto on usein hajanaista. Nopeana tiedonlähteenä internet on samalla myös silpputiedon valtameri, Pietiäinen asettelee.

Tiedon hajanaisuus onkin haaste, johon tietokirjat ja niiden tekijät pyrkivät vastaamaan. Ajassa tarvitaan henkilöitä, jotka jäsentelevät silppuna bittiavaruuksissa pöllyäviä knoppeja, rippeitä ja yksityiskohtaista informaatiota.

– Tiedon jäsentelijöinä tietokirjailijat ovat ikään kuin kompasseja tässä ajassa. He tekevät silpusta ymmärrettävää, ja mielestäni heidän roolinsa myös kannanottajina on entistä tärkeämpi. Kaikkeen tietoon ei voi luottaa, tieto tarvitsee asiantuntevat tekijänsä. Tietokirjailijat kokoavat oman tutkimus- ja selvitystyönsä puitteissa asioista ja ilmiöistä ymmärrettäviä kokonaisuuksia ja tekevät tiedosta helpommin lähestyttävää lukijoille.

Tietokirjallisuus on kattokäsite, jonka alta löytyy melkoinen määrä erilaisia alalajeja: on hakuteoksia, oppaita, oppimateriaaleja, mielipidekirjallisuutta, yleistä tietokirjallisuutta, tieteellistä tutkimuskirjallisuutta ja lapsille ja nuorille erikseen suunnattuja tietoteoksia.

– Oikeastaan englannin kielen sana non-fiction (ei-fiktiivinen) on aika hyvä termi kuvaamaan sitä, mitä tietokirjallisuus itse asiassa on. Kaikkea muuta paitsi fiktiivistä kirjallisuutta, Pietiäinen kertoo.

Viime vuonna erityisesti suurelle yleisölle suunnattujen yleistajuisten tietoteosten myynti kasvoi.

– Kari Hotakaisen Kimi Räikkös -kirja ei selitä yksin myynnin kasvua. Urheiluteosten lisäksi myös esimerkiksi erilaiset henkiseen hyvinvointiin ja harrastuksiin keskittyvät teokset ja historia-aiheet kiinnostavat suurta yleisöä.

Tuntematon Kimi Räikkönen on Pietiäisen mukaan oiva esimerkki teoksesta, joka innostaa sellaisiakin lukijoita kirjojen ääreen, jotka arjessa eivät muutoin sivuja kääntelemällä kuluta.

– Uskon kyllä tässä mielessä porttiteoriaan. Kun oma kiinnostuksen ala löytyy, se on väylä myös laajempaan lukuharrastukseen. Esimerkiksi vaikkapa poikien lukutaidon ja -harrastuneisuuden osalta tällaiset urheilijoista kertovat kirjat saattavat hyvinkin olla innostuksen käynnistäjiä.

Pietiäinen näkee, että tietokirjallisuus on onnistunut viime vuosina myös Suomessa elämään vahvasti mukana ajassa.

– Yleensä tapahtuu niin, että ensin tiedotusvälineet nostavat jonkin ilmiön, asian tai epäkohdan esille ja siitä keskustellaan mediassa. Sen jälkeen syntyy tietokirjallisuutta, joka syventää ja paneutuu aiheeseen.

– Tietokirjailijat ovat reagoineet nopeasti esimerkiksi ilmastonmuutoskysymyksiin ja Donald Trumpin valtaannousuun. Sauli Niinistöstäkin on tehty tietokirjoja. Nämä ovat aiheita, jotka ihmisiä puhututtavat. Lähitulevaisuudessa vanhustenhoito on varmasti aihe, josta nähdään vielä paljon hyvää tietokirjallisuutta, Pietiäinen ennakoi.

Millaista tietokirjallisuutta Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja itse sitten lukisi tai tähän aikaan tiedonjanoisen yleisön luettavaksi toivoisi?

– Eläkepäiville kohta näistä toimista jäävänä mieleni halajaa kovasti takaisin siihen ammattiin, johon olen aikanani koulutuksen saanut. Olen elättänyt itseni historia-aiheisia tietokirjoja kirjoittamalla. Nyt on vielä ehkä liian aikaista sanoa, mitä mielessä oman kirjoittamisen suhteen on, Pietiäinen aloittaa.

– Historiassa minua on kuitenkin aina miellyttänyt se, että sitä tutkimalla voimme nähdä, kuinka tähän päivään on tultu. Täytyy tuntea menneisyys ja nykyisyys, jotta voidaan ymmärtää tulevaa. Mielestäni historiankirjoituksen on tultava niin lähelle nykypäivää kuin se vain on mahdollista. Ja näin historiankirjoitus Suomessa onneksi tekeekin. Se reagoi ajankohtaisiin asioihin ja kommentoi, Pietiäinen pohtii kiitollisena.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .