Aleksandr Bagdasarov, Garik Bagdasarov, UMC-katutanssiryhmä

Aleksandr Bagdasarov on kirjoittanut omaelämäkerrallisen näytelmän Rakkaudesta Rahmaninovin musiikkiin. Poikkitaiteellisessa illassa sen esitti jyväskyläläispianistin poika Garik ammattinäyttelijän ottein. Monologin on ohjannut ja värikkään lavastuksen toteuttanut vaimo Minna.

Ohjelman aluksi Urban Movements Company eli Sanaz Hassani (joka toimii myös ryhmän koreografina), Liisa Tirkkonen ja Anni Minkkinen loihtivat nauhamusiikki taustanaan plastisen Elämän tanssin. Elämäkerronnan kohde heräsi kotinsa olohuoneessa ja vaihtoi rooliaan sohvaperunasta menneiden muistelijaksi: lapsuudenkodin, opiskeluaikojen, Suomeen-muuton ja tähänastisen muusikonuransa.

Lavalla kuullut ja nähdyt anekdootit korostavat Bagdasaroville tärkeiden henkilöiden merkitystä. Näyttämön takaosaa komistivat heistä neljän – venäläisen pianokoulun keskushahmojen – muotokuvat Minna Jurvanen-Bagdasarovin suurikokoisina silkkimaalaustöinä.

Alle 40-vuotiaan kohdalle sattunutta aivoinfarktia kuvaavassa kohtauksessa UMC esitti Kuoleman tanssin valkeat puvut hulmuten. Toipumista vauhditti valmistautuminen Sergei Rahmaninovin 3.konserton solistiksi.

Torstai-iltaisen kaltaiseen produktioon tarvitaan rakkautta paitsi musiikkia, myös totuutta kohtaan. Niinpä totuuden nimissä kannattaa korjata tekstiin pesiytyneet, onneksi harvalukuiset musiikin historian asiavirheet.

Toisaalta yleisöä haluttiinkin ennen kaikkea viihdyttää eikä valistaa. Kunniansa saivat kuulla sekä neuvostojärjestelmän korruptoituneisuus että digitaalipiano, jolla harjoitellessa kosketukseen ja sointiin ei voi kiinnittää minkäänlaista huomiota.

Myös sähköinen viestintä joutui tulilinjalle. Kuuluuhan konsertinantaja niihin ihmisiin, jotka saavat sisältöä elämäänsä enemmän taito- kuin tietotekniikasta. Koko tilaisuuden erityisyyden kannalta alkupuoliskosta tuli sen vetonaula.

Jälkipuolisko koostui Bagdasarov seniorin urakoimasta yleisönvillitsemissonaatista: Franz Lisztin h-mollista. Siinä yliopiston tohtorikokelas väläytti tämän 1800-luvun pianomusiikin kenties suurimman innovoijan ihanteita milloin kohtalonomaisen, milloin sankarillisen tulkkina.