Amerikkalaispianisti Jeremy Denkille on luontevampaa kirjoittaa kuin säveltää

Mäntän musiikkijuhlien tämän vuoden kahdesta kansainvälisestä vieraasta ensin esiintyy Jeremy Denk. Niin soolona, kamarimuusikkona kuin konserttojen solistinakin esiintyvä Denk tuo mukanaan Mänttään klassis-romanttisen ohjelman.

– Minulla on tietty emotionaalinen tarve soittaa näitä kappaleita itselleni ja tulkita niitä uudelleen juuri nyt. Brahmsin Variaatiot Robert Schumannin teemasta op. 9 on kirjoitettu juuri, kun säveltäjä asettui Robert ja Clara Schumannin perheeseen. Robert oli yrittänyt juuri itsemurhaa ja päätynyt mielisairaalaan, ja Brahmsista tuli käytännössä sijaisisä perheelle ja kontakti Schumannien välille. Se on yksi hänen kaikkein kauneimmista kappaleistaan. Siinä on rakkautta sekä molempia Schumanneja että itse musiikkia kohtaan. Nuori Brahms joutuu käsittelemään tunteita, joita hänen iässään harva joutuu kokemaan, Denk kertoo.

– Beethovenin sonaatti op. 109 sisältää puolestaan hyvästit omalla tavallaan, koska se kuuluu säveltäjän viimeisiin pianosonaatteihin. Yksi sen osista on hyvin pitkä, ja ilmaisee ajan virtaa ja katoamista katarttisella tavalla. Schubertin sonaatti on samankaltainen, sillä se on hänen viimeisensä, lähellä kuolemaa. Siinäkin kuuluvat menetys ja muistot aivan kuten Beethovenissa. Traagisuus ja voitokkuus vaihtelevat.

Denkin tyyli kertoa kappaleista, säveltäjien tunteisiin ja eksistentiaalisiin ajatuksiin porautuen, juontaa juurensa hänen Indianan yliopiston opettajaansa György Sebőkin vaikutukseensa.

– Minulle syntyi Sebőkin opissa aivan uusia kysymyksiä musiikin merkityksestä ja arvoista, lähtien ihan siitä, miksi soitan ylipäätään. Hän ikään kuin opetti minulle asioita, joita olin aina tuntenut, mutten osannut ilmaista. Toivon, että hänen ideaalejaan on siirtynyt minunkin soittooni.

Pianistisen menestyksen lisäksi Denk on myös tunnettu muusikkoutta ja musiikkia käsittelevistä teksteistään, joita hän kirjoitti ensin ThinkDenk-blogiinsa, ja myöhemmin arvostettuihin amerikkalaislehtiin kuten The New Yorkeriin.

– Rakastin lapsena lukemista, ja minulle on luontevampaa kirjoittaa kuin säveltää. Mielestäni hyvä kirjallisuus sisältää fraaseja ja rytmejä aivan kuin hyvä sävellyskin. Ja yksin harjoitellessa tulee mieleen kaikenlaista kiinnostavaa! Minulla on myös tekeillä kirja, joka toivottavasti julkaistaan ennen vuodenvaihdetta.

Suomessa Denk on käynyt pari kertaa aikaisemmin, muun muassa PianoEspoo-festivaaleilla vuonna 2015.

– Indianassa samaan aikaan kanssani opiskelivat myös Pekka ja Jaakko Kuusisto. Samalla tavalla kuin opettajani Sebőkin kotimaassa Unkarissa, suhtaudutaan Suomessakin klassiseen musiikkiin tosissaan. Olisin halunnut viettää Suomessa ja Euroopassa ylipäätään koko elokuun, ystäviä tavaten, mutta kotopuolessa on tällä kertaa kiireitä. En ole päässyt käymään maatilallani pitkään aikaan, ja vuoheni tarvitsevat minua, Denk hymyilee.

Lepoon ja valmistautumiseen onkin tarvetta uusien haasteiden odottaessa nurkan takana.

– Täytyy opetella pari konserttoa ja soittaa resitaalikonsertteja. Lisäksi teen myös levytyksen. Aiheena on länsimaisen musiikin historia 1300-luvulta tähän päivään, jonka tiivistän lyhyiden kappaleiden kautta kahden tunnin konserttiin – Machaut’sta Bachiin, sitten Mozartista nykyaikaan. Voi nopeutetun filmin tavoin tarkkailla, mitä katoaa ja mitä tulee tilalle.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .