Apinoiden planeetan vallankumous

Vuonna 2011 valmistunut Apinoiden planeetan synty oli keskimääräistä älykkäämpi versiointi Apinoiden planeetasta (1968). Siinä apinoilla testattiin alzheimerin tautiin kehitettyä lääkettä. Lopputuloksena oli poikkeuksellisen älykäs apina ja ihmisen altistuminen lääkkeelle, mikä oli johtava ihmisen laajamittaiseen tuhoon.

Apinoiden planeetan vallankumous alkaa tilanteesta, jossa noista tapahtumista on kulunut kymmenen vuotta. Apinat elävät yhdyskuntana metsässä ja niitä johtaa vaikuttavin elkein Caesar (Andy Serkis), tuo älykäs apina, joka edellisen elokuvan lopussa valitsi ihmisen sijaan lajitoverinsa.

San Franciscossa virukselle immuunit ihmiset ovat rakentaneet siirtokunnan. Tulevaisuus näyttää synkältä, sillä sähkö on loppumassa.

Apinoiden asuttamassa metsässä sijaitseva pato voisi ratkaista sähköongelman. Padolle matkaavat ihmiset kohtaavat yllättäen apinat. Apinat eivät halua aseistautuneita ihmisiä metsään ja ihmiset taas tarvitsevat epätoivoisesti siellä sijaitsevaa voimalaitosta.

Apinoiden planeetan vallankumous on monitasoisuudessaan kiehtova. Kaikkien ongelmien alku ja juuri on tietysti ihmisten tekemissä eläinkokeissa. Ilman niitä ei olisi tilannetta, jossa ihmiset ja apinat joutuvat nyt neuvottelemaan epämukavista järjestelyistä.

Apinayhteisön rauha rikkoutuu, kun Caesar antaa ryhmän tulla korjaamaan voimalaitosta. Kaikki apinat eivät luota ihmisiin kuten ihmisten parissa varttunut Caesar.

Jatko-osa on tarinallisesti kiehtovampi ja herättää enemmän ajatuksia kuin ykkösosa, jonka juoni oli lineaarinen ja ennustettava. Caesarin sääntöjen mukaan apinat eivät tapa toisia apinoita. Mutta miten käy niiden omaksuessa ihmisten tapoja, tai kun ne kokevat olevansa uhattuina?

Ykkösosan lopussa Caesar oppi sanomaan ”ei”. Nyt osa apinoista puhuu jo melkein täydellisiä lauseita. Mikäli tämän älykkyydessä tapahtuneen hyppäyksen ei anna häiritä itseään, on elokuvalla ajatuksellisesti paljon annettavaa. Elokuvan fiktiivisessä tilassa voi tarkastella kuinka apinat omaksuvat ihmisille ominaisen käyttäytymisen ja mitä seurauksia sillä on.

Ihmisten ja apinoiden kanssakäymisen myötä molemmat tulevat riippuvaisiksi toistensa avusta ja armollisuudesta, mutta onko ihmisen luoman älykkään apinan ja ihmisten yhteiselo lopulta mahdollinen? Elokuva vaikuttaa suhtautuvan melko negatiivisesti tähän mahdollisuuteen, mutta tarinalle on luvassa jatkoa.

Yksi syy elokuvan mukaansatempaavuuteen on se, että katsonnallinen sympatia kohdistuu vuorotellen ihmisiin ja apinoihin. Myös apinoiden keskuuteen syntyy hyviä ja pahoja tyyppejä ja aivan kerronnan keskiössä on apinaperhettä kohtaavat ongelmat.

Visuaalisesti Matt Reevesin (Cloverfield, 2008) ohjaama elokuva on tummanpuhuvan vaikuttava. Erikoistehosteiden merkitys on suuri ja toteutus on komeaa. Loppua kohti tunnelma muuttuu erittäin apokalyptiseksi toiminnan siirtyessä ihmisten ennen hallitsemaan kaupunkiin.

Ohjaus: Matt Reeves. Pääosissa: Jason Clarke, Andy Serkis, Gary Oldman, Keri Russell ja Toby Kebbell. Lajityyppi: toiminta, sci-fi. K 12.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.