Arttu Takalo: Sept.Naïf (Rockadillo Records)

Vibrafonisti Arttu Takalo kuuluu maamme osaavimpiin muusikoihin. Suurempi huomio olisi ansaittua, sen verran omalaatuista ja tinkimätöntä on maestron oma tuotanto.

Sept.Naïf on Takalon seitsemäs sooloalbumi. Hänen musiikkiaan on hankala sijoittaa mihinkään genreen. Kansallisromanttiseen pohjavireeseen nojaavassa kokonaisuudessa on vaikutteita niin jazzista, klassisesta kuin progesta ja hip hopistakin.

Nyt Takalon luottokitaristi Marzi Nyman loistaa poissaolollaan. Rouheampaa soundia jousien, vibrafonin ja klarinetin luomaan tunnelmalliseen hempeyteen tuovat sen sijaan esimerkiksi Takalon oma sämpläys ja Jussi Lehtosen rummut.

Myös kaihoisa haitari on levyllä vahvassa roolissa. Instrumentaalisen kokonaisuuden joukossa on tällä kertaa myös pari Juha Hostikan tulkitsemaa biisiä: Nuku hetkinen impeni nuori itse Eino Leinon sanoituksilla, ja Tango Idioteque 2 Takalon omilla. Etenkin jälkimmäisen toteutus on samaan aikaan perisuomalaisen melankolinen ja naivistinen.

Musiikillaan Takalo maalaa kuvia. Levyssä on joulumaista ylevää sointia, mutta se toimii Nuutinkin jälkeen. Tunnelmat vaihtuvat surumielisestä paatoksesta hauskaan. Se osoittaa, miten tavattoman monipuolinen ja tyylitajuinen tekijä Takalo on.