Arvio: Aniara-musiikkiteos peilaa meidänkin aikaamme

Klockriketeatern ja The Crossing ensemble

Aniara – fragments of Time and Space

Suomen kansallisoopperan Alminsalissa 17.9. 2019

Aniara on ruotsalaisen Nobel-kirjailija Harry Martinsonin runomuotoon kirjoitettu tieteiskertomus vuodelta 1956. Teos kertoo kurssistaan eksyneestä avaruusaluksesta, joka muuttuu kosmisella nopeudella kiitäväksi matkustajiensa sarkofagiksi. Tarinassa aluksella viedään ihmisiä turvaan ydinsodan saastuttamalta Maa-planeetalta Marsiin ja Venukseen. Matkustajat eivät tosin tiedä olevansa matkalla orjatyöleireille.

Martinsonin teos heijastuu uskomattoman hyvin nykyaikaan ja planeettaamme kohdistuviin uhkakuviin. Ehkäpä myös siihen, että ihmiset eivät lopulta tiedä tarkasti, mikä on hyväksi ja mikä pahaksi heidän tulevaisuutensa kannalta – joku muu ohjaa ja päättää siitä.

Klockriketeatern on tuonut Alminsalin näyttämölle yhdysvaltalaisen Robert Maggion sävellysteoksen Martinsonin tekstiin. Libreton teokseen on tehnyt Klockriketeaternin johtaja Dan Henriksson, joka on myös ohjannut teoksen.

Maggion sävelkieli on taitavaa. 16-henkinen kamarikuoro on koko teoksen keskipisteessä ja laulaa hyvin laadukkaalla, läpikuultavalla ja yhtenäisellä soinnilla. Tarvittaessa yhdysvaltalaisesta The Crossing -kuorosta irtautuu solistisia kykyjä.

Musiikissa soi melankolia, ja sävellyksen päälinjana on pienelle ja taitavalle kamarikuorolle hyvin istuva minimalistisuus. Välillä Maggio vierailee jazzin puolella, jolloin kuoro mukautuu hyvin.

Kokonaisuutena teos koskettaa syvästi ja sen näyttämöilmaisu on hyvin harkittua ja vahvaa. Joonas Tikkasen lavastus ja etenkin valosuunnittelu on tämän taide-elämyksen ehdoton helmi – näyttämön muoto, lattia, ja valoheijastusten rytmi sekä kvaliteetti ovat todellisen visionäärin kädenjälkeä.

Kuoronjohtaja Donald Nally pitää hyvin pienen, lähinnä tuki- ja efektielementin roolissa olevan soitinryhmän hallussaan. Kuoro laulaa ällistyttävän puhtaasti ja rytmisesti tarkasti lähes koko ajan.

Oman upean säväyksensä tuo Peking-oopperaan erikoistunut tanssija Antti Silvennoinen, joka esittää Mimaa – tekoälyä, jota ihmiset palvovat ja jonka tehtävänä on tehdä aluksessa olevat onnelliseksi.

Mima kuolee ihmisen pahuuden tähden, jonka jälkeen yhteisön rauha rikkoutuu ja alamäki alkaa.

Teos esitetään pääosin englanniksi ja ruotsiksi, eikä tekstitystä ole suomeksi. Jos tarinan peruslinjat tuntee ennestään, jokainen nykysukupolven ihminen pysyy teoksessa mukana.

Klockriketeaternin produktio ja Maggion koskettava musiikki imevät katsojansa mukaan. Tähän lie salin keskellä olevan näyttämön ympäröivillä katsomoilla pyrittykin – olemme kaikki tuossa aluksessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Kirkon kulttuuripalkinto Pekka Kivekkäälle ja Annukka Laineelle

Hamletista tehdään rock-musikaali Tampereella – Tanssitaiteilija Tero Saarinenkin mukana

Yesterday aloittaa Kino Hopean elokuvien ilmaisnäytösten sarjan Jyväskylässä

Saoirse Ronan sai ystävältään elämänsä roolin – Greta Gerwigin uusi Pikku naisia -elokuvatulkinta on menestys ja ilmiö

Kirja-arvio: Äitiä ja isää etsimässä – Emerituspiispa Eero Huovinen ja oikeustieteen tohtori Sakari Huovinen tekivät rankan ja antoisan matkan lapsuuteensa

Kielijuttu: Allahin, Godin ja Jumalan nimeen Itä-Helsingissä – Yläaste on hyvä paikka tutkia voima- ja vahvistussanoja

Kuokkalan kirkko täyttää 10 vuotta – katso ennen vihkiäisiä otetut kuvat arvostetusta arkkitehtuurikohteesta

Levyarvio: Kulttimaineeseen noussut Räjäyttäjät tarjoaa tällä kertaa täsmäiskuja sarjatulen sijaan

Arvio: Laulusta voimaa ja pitkää ikää – Karstulan Mieslaulajat esiintyvät energisimpinä kuin koskaan

Levyarvio: 22-Pistepirkon laulaja-kitaristi on nyt aloitteleva sooloartisti – upea Serobi Songs -albumi tarjoaa tarttuvan melodista poprockia

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.