Arvio: Gummeruksessa toteutui Mauno ja Ruth Salojärven yhteinen unelma

Mauno Salojärvi & Ruth Salojärvi

Näin meistä tuli kustantajia. Nahkurin poika ja Vallilan tyttö muistelevat.

Gummerus 2016

Otsikko on kauppaneuvos Mauno Salojärven kommentti sen jälkeen kun hän oli lukenut Timo T. Mukan romaanikäsikirjoituksen Maa on syntinen laulu. Gummerus julkaisi teoksen vuonna 1964, vaikka Salojärvi osasi ennakoida siihen sisältyvät riskit. Mutta kirja oli julkaistava, sillä ”hyvä käsikirjoitus on aina pakko julkaista”, kuten Gummeruksen seuraavan sukupolven omistaja ja johtaja, kustantaja Pekka Salojärvi korosti 20 vuotta sitten.

Olipa hieno lukuelämys, on todettava myös kirjasta, jossa Mauno Salojärvi (1906–1998) ja Ruth Salojärvi (1910–1993) muistelevat elämäänsä ja työtään. Näin meistä tuli kustantajia perustuu Heikki Salojärven aikanaan tekemiin vanhempiensa haastatteluihin. Teos tarjoaa kiehtovan kertomuksen kustannusliikkeen vaiheisiin Jyväskylässä ja samalla Mauno ja Ruth Salojärven taustoihin ja yhteisen unelman toteutumiseen.

Teoksen takakanteen on valittu paljon puhuva katkelma Mauno Salojärven kirjeestä kihlatulleen Ruth Åkermanille.

”Kunpa joskus pääsisimme yhdessä ahertamaan oman – ihan oman firman eteen, Rutu – niin tekisimme ihmeitä. Eikö asetetakin se yhteiseksi päämääräksemme johon pyrimme kaikin voimin, kaikkine tietoinemme ja kykyinemme.”

Maunon ja Ruthin unelma ja tavoite toteutui, joskin toisin ja laajempana kuin he kihlaparina suunnittelivat. Tuolloin tavoitteena oli oma kirjakauppa, mutta heistä tulikin kustantajia ja maineikkaan Gummeruksen omistajia.

Kauppaneuvos Mauno Salojärvi oli tunnettu erityisesti Jyväskylässä mutta myös laajemmin Gummeruksen omistajana ja johtajana. Sen sijaan Ruth – perhepiirissä Rutu – Salojärvi oli enemmän taustalla. Hänen osuutensa Gummeruksen menestyksessä oli kuitenkin huomattavasti ratkaisevampi ja suurempi kuin yleensä tiedetään. Muun muassa tästä syystä nyt ilmestynyt kirja on tärkeä täsmennys ja täydennys Kustannusliike Gummeruksen historiaan.

Mauno Salojärvi korostaa hyvin painokkaasti puolisonsa Ruthin osuutta ”siinä, että pärjäsin kustantajana.”

”Se oli se käännöskirjallisuus, joka laittoi Gummeruksen raha-asiat silloin alussa kuntoon”, hän toteaa. Kielitaitoinen Ruth Salojärvi valitsi julkaistavan ulkomaisen kirjallisuuden.

Mauno Salojärvi luovutti vuonna 1970 vastuun Gummeruksesta seuraavalla sukupolvelle, vanhimmalle pojalleen Pekalle. Samoihin aikoihin valmistui Gummeruksen suurinvestointi, painotalo Jyväskylän Seppälään. ”Tämä on minun unelmieni täyttymys, ja Pekka on valmiina tuolla”, kauppaneuvos muistelee.

Mauno ja Ruth Salojärven elämäntarina on kiinnostava. Heidän muistikuvansa lapsuudestaan ja nuoruudestaan avaa yhden näköalan viime vuosisadan alkupuolen Suomeen. Salojärven pariskunnan taustat olivat hyvin erilaiset. Mauno oli omasta kirjakaupasta unelmoiva nahkurin poika Padasjoelta. Ruth oli puolestaan viilarin ja sosiaalidemokraattisen kunnallispoliitikon tytär Helsingin Vallilasta. Mauno kävi kauppakoulun ja Ruth oli ylioppilas. Mutta elämässä oli yhteinen sävel.

Kirja on Gummeruksen ei-kaupallinen yksityispainate ja myynnissä vain Jyväskylässä Ellin Kirjassa (Kauppakatu 25).

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .