Arvio: Milleniaalinen ilotulitus

Räjäyttäjät on uudistanut saundiaan elektroniseen suuntaan.

Räjäyttäjät

Räjä Elektrik Millenium

Ektro Records

Arvio: 5/5

Jukka Nousiaisen, Mikko Siltasen ja Alex Reedin muodostama Räjäyttäjät-trio on vaivihkaa tehnyt itsestään yhden Suomen mielenkiintoisimmista rockbändeistä. Kunnianhimoinen tupla-albumi Räjä Elektrik Millenium uudistaa yhtyeen soundia elektroniseen suuntaan selkeänä esikuvana rockin hulluttelevat suurteokset, kuten White Album.

Räjäyttäjien vetovoiman keskiössä ovatkin sen viljelemät intertekstuaaliset viittaukset paitsi populaarimusiikin kaanoniin, niin myös sen omaan tuotantoon: Missä olet Rapa-Eini viittaa esimerkiksi yhtyeen vuonna 2013 ilmestyneeseen Rapa-Eini-kappaleeseen. Keurusselän Ässän kitarariffi puolestaan häpeilemättä lainaa Led Zeppelinin Whole Lotta Lovea. Zeppelin oli paitsi uranuurtaja, niin myös häpeilemätön lainaaja itsekin, joten viittaus on varsin osuva.

ATK-henkisen, naiivin millenium-teeman mukaisesti levyllä on myös viittauksia vanhoihin meemeihin, kuten Voikkaan paperitehtaan luottamusmieheen ja Up In The Ass of Timo -rallivideoon.

Räjäyttäjien identiteetin ytimen muodostaa kuitenkin Jyväskylä-keskeisyys. Muutaman vuoden takainen Aamupalalle Pommiin – joka viittaa erääseen jyväskyläläiseen anniskeluravintolaan – on noussut paikkakunnan aamuisten jatkojen dekadentiksi jytäklassikoksi. Myös Räjä Elektrik Milleniumilla vilisee paikallisille tuttuja paikkoja, ravintoloita ja esimerkiksi keskisuomalainen grilliklassikko taksari.

Laajavuori yhdistää hienosti Kraftwerkin saksalaista minimalismia ja ylpeää olympiahenkeä Räjäyttäjien tuhnuiseen rock-soundiin. Syvä harmaa on puolestaan shamanistista, psykedeelistä rockia Alan Vegan ja Velvet Undergroundin hengessä.

Referenssien kirjo on laaja, mutta ne suodatetaan osaksi Räjäyttäjien omaa nyrjähtänyttä estetiikkaa. Jyväskylä City Skylinen, Tikkamiehen ja Kantsurallin kaltaiset lähiökappaleet tuntuvat välittömästi uusilta Räjäyttäjät-klassikoilta.

Yhtyeen rehellinen lavakarisma ja rohkean omintakeinen – jopa taantumuksellinen – ote rockiin on rakentanut sille aseman, jonka myötä syntikoihin nojaavan, itsevarman Räjä Elektrik Milleniumin kaltainen tupla-albumi miljoonan megawatin myyräkuumeineen on mahdollista syntyä. Niinkin oudolta kuin se kuulostaa, 1960- ja 70-luvulta ammentava trio on tällä hetkellä suomenkielisessä rockissa Circlen kaltainen tienraivaaja. Yhtyeen eduksi toimii, että se soutaa populaarimusiikin trendejä katsoen vastavirtaan, eikä ota itseään liian vakavasti.

Kuten esikuviensakin kohdalla, kerralla nielaistuna 90-minuuttinen ja 22 kappaletta sisältävä Räjä Elektrik Millenium on liiankin suurikokoinen pommi – muttei siitä haluaisi ottaa mitään poiskaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.