Arvio: Odysseus nousee merestä jo neljännen kerran

Paavo Castrénin uusi suomennos sopisi erinomaisesti koulujen käyttöön.

Paavo Castrén

Homeros – Troijan sota ja Odysseuksen harharetket

Otava 2016. 560 s.

”Homeros? Onko se mies? Onko se henkilö? Vai pelkkä nimi? Vai runollinen keksintö ja kansantaru?”, alkaa Eino Leinon kuuluisa essee Homeroksesta. ”Ei, se on kokonainen kansa ja aikakausi. Taikka monta kansaa ja monta aikakautta, vaikka 3000 vuoden välimatka sumentaa silmämme niitä näkemästä.”

Homeroksen eepokset Ilias ja Odysseia ovat askarruttaneet suomalaisen kulttuurin suuria nimiä alusta asti. Elias Lönnrot ensimmäisenä kokeili Homeroksen suomentamista heksametrimitassa, mutta vasta Otto Manninen toteutti unelman. Viimeksi Pentti Saarikoski laati Odysseian proosasuomennoksen, ja nyt on asialla Paavo Castrén.

Castrénin teos kertoo ensin selkokielisellä proosalla tiivistelmän Troijan sodan taustoista ja tapahtumista (160 sivua). Sitten seuraavat Odysseuksen harharetket, jotka kerrotaan sanatarkasti alkutekstin mukaan, mutta proosamuodossa (280 sivua).

Castrén on siis kokonaisuudessaan kääntänyt Odysseian mutta ei Iliasta. Hän perustelee ratkaisunsa. Loppuosa teoksesta (120 sivua) on selityksiä ja karttoja.

Odysseian kuudennessa laulussa meren aaltojen ajelema haaksirikkoutunut Odysseus huuhtoutuu rantaan faiaakkien maassa, jossa prinsessa Nausikaa löytää hänet. Odysseus verhoaa alastomuuttaan lehväkimpulla. Vertaillaanpa käännöksiä:

”Lausunu lähti jo viidastaan jumalainen Odysses, / saatuahan salometsästä väkevään kätehensä / lehtevän puunoksan häpyseutuin verhelemäksi.” (Lönnrot)

”Virkki ja lähti jo viidastaan jumalainen Odysseus, / kourallaan väkevällä hän oksan sankehikosta / tuuhean taitti, ja sill’ uros uumia kaihtaen astui.” (Manninen)

”Näin sanoen jumalainen Odysseus tuli esiin pensaiden alta, taitettuaan vahvalla kädellä tiheiköstä tuuhean oksan peittääkseen elimensä.” (Saarikoski)

”Jalo Odysseus lähti pensaikostaan. Väkevillä kourillaan hän taittoi pensaasta oksan peittääkseen sillä paljaan häpynsä.” (Castrén)

Lönnrotin ja Mannisen suuruus on siinä, että he noudattavat alkutekstin runomittaa. Saarikosken ja Castrénin tulkinta sen sijaan on helpommin käsitettävissä. Runosta proosaan siirryttäessä osa tekstin loistosta väistämättä katoaa. Tapahtumien kulkua ohjaava jumalatar Pallas Athene on Lönnrotille ”sinisilmä Athene”, Manniselle ”päilyväsilmä Athene” ja Saarikoskelle ”kiilaskatseinen Athene”, mutta Castrénille vain pelkkä Athene ilman epiteettiä.

Otto Mannisen heksametrisuomennokset Ilias (1919) ja Odysseia (1924) ovat suomen kielen ylittämätön monumentti.

Sadassa vuodessa suomen kieli on kuitenkin köyhtynyt ja suomalainen sivistys madaltunut niin paljon, että nykylukijan on vaikea saada selvää Mannisen runoilemasta antiikin jumalten maailmasta. Tässä tulee avuksi Castrénin uusi suomennos, joka erinomaisesti sopisi kouluissa käytettäväksi – mikäli kouluissa saisi tällaisia asioita opettaa.

Nuori ihminen! Jos haluat sivistyä, tee näin: Lue ensin Castrénia, jolloin saat käsityksen Iliaan ja Odysseian tapahtumista. Sen jälkeen lue kärsivällisesti vaikeaselkoista Mannista, kunnes heksametrisäkeet alkavat pauhata sielussasi kuin Välimeren mainingit. Kolmannessa vaiheessa voitkin sitten opetella kreikkaa ja nauttia alkutekstistä alkukielellä.

Yhä harvemmat suomalaiset kykenevät mihinkään tällaiseen. Kansakunnan yleinen tyhmentäminen etenee opetusministeriön suunnitelman mukaisesti. Antiikin kieliä ja jumalaistaruja – ja sivistystä ylipäänsä – pidetään maamme kilpailukyvyn kannalta vain haitallisena painolastina.

Nähtäväksi jää pystyykö opetusministeriö nitistämään sekä länsimaisen että suomalaisen kulttuurin.

Paavo Castrénin ansiosta Odysseus nyt kumminkin nousee merestä jo neljännen kerran suomen kielellä. Prinsessa Nausikaa toivottaa hänet tervetulleeksi: ”Kuulkaa minua, kauniit neitoseni, tämä mies ei totisesti ole saapunut jumalaisten faiaakkien maahan vastoin Olympoksen jumalten tahtoa. Äsken hän näytti pelkältä surkealta kulkurilta, mutta nyt hänellä on taivaita hallitsevien jumalten hahmo.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.