Arvio: Suosikkikirjailija Enni Mustonen kirjoitti runsaasti yksityiskohtia vilisevän mutta helppolukuisen Sotaleski-teoksen

Enni Mustonen
Sotaleski
Otava 2019. 525 s.

 

Traagisen rintamauutisen saatuaan muotisuunnittelija ja ompelija Kirsti Aaltonen tuntee polkevansa pimeyttä jalkojensa alle. ”Melkein kuin leijuisin ylöspäin kohti valoa…”

”En etsi valtaa loistoa … ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan ”, resuinen pikkupoika laulaa kirkkaalla äänellä Helsingin asemahallissa.

Raskaat rauhanehdot allekirjoittanut Kyösti Kallio tuupertuu presidentin tehtävät jätettyään saattajien käsivarsille asemalaiturilla.

Keihään maaotteluvoittaja Voitto Helenius palaa sodasta invalidina. Kaatuessaan kotipihalla hän särkee tekojalkansa: ”Sssaaaatanan ssssaatana!”

 

Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoiden seitsemännen osan Sotalesken tapahtumat kipukohtineen sijoittuvat vuosiin 1939–1944.

Pariisin taiteilijapiireissä takavuosina rakastuneina liikkunut päähenkilöpari elää nyt Helsingin seudulla. Kirsti Aaltonen läheisineen asuu Espoon Leppävaaran Albergan-huvilassa, jossa hänen äitinsä, hyväntahtoinen ja elämän koulima Ida aikaisemmin piti täysihoitolaa.

Kirstin itäkarjalaissyntyinen puoliso, kuvanveistäjä ja suojeluskunta-aktiivi Iivo osallistuu romaanin alussa linnoitustöihin Taipaleenjoella. Kirsti Viena-tyttärineen seuraa miestään Kannakselle muonittajaksi.

Iivon takavuosien masennus hellittää. Elämäntahto ja Karjalan tulevaisuus nostattavat sotaan valmistautuvan luonteen toiveita.

Karjalassa romaanin henkilöiksi liittyvät Peltoset; viljelijäperhe, joka evakuoituu Leppävaaraan. Sinne majoittuviin pakolaisiin kuuluu myös särmikäs helsinkiläinen työläisnainen Olga lapsineen.

 

Minäkertoja Kirsti punoo tukuittain kekseliäitä ratkaisuja perhearjessa ja vaatesuunnittelijana. Hyvin myyvät esimerkiksi kisayleisölle tehdyt olkiset ”maaotteluhatut”, Terijoen inspiroimat ranta-asut tai uudenaikaiset housuhameet. Varsinaisen haasteen hän kuitenkin kohtaa ohjatessaan pula-ajan vaatehuoltoa Tyttöjen ammattikoulussa ja Töölön työtuvalla.

Sota heittelee mielialoja, joita lapset ja nuoret tasoittavat ja huojentavat. Sisällissodassa äitiin turvannut Kirsti siirtää suojelevan asenteen Viena-tyttäreen. Tämä tuntuu perineen myös Kirstin oma-aloitteisuuden.

Koulujen säännötön toiminta ja uudelleenjärjestelyt, puute ruuasta ja tarvikkeista, väärät ja oikeat pommihälytykset ja tiedotusvälineiden ristiriitaiset uutiset kuvaillaan osina henkilöiden päivittäistä elämää.

”Arkihan meidät naiset piti järjissämme, arki ja lapset…”

 

Romaanissa kulkee mukana tunnettuja sivuhahmoja; Ville Vallgren, Ragnar Nordström, Olavi Paavolainen, Yrjö Jylhä ja jopa Äänisen radion Pekka Tiilikainen. Paavolaisen kehotuksesta Kirsti saa erikoisen tulkintehtävän.

Kiertäessään Lifen hienostuneen valokuvaajan Thérèse Bonneyn seurassa raportoimassa sotatoimialueella ja siviilien parissa Kirsti on hiljaisen sarkastinen, mutta äitiinsä tullut, ystävällinen ja neuvokas.

Bonney hakee iskeviä kuvakohteita samalla, kun kuolinilmoitukset täyttävät lehden sivuja: ”Isänmaan puolesta Kannaksella”. Yölliset painajaiset huudattavat sekä aikuisia että lapsia.

Jatkosotaan lähdetään ”lyhyenä reissuna”, mutta ilmahälytysten taas alettua on kotonakin totuttava päättymättömältä näyttävään sotaan.

Sotainvalidi Voitto Helenius rakastuu ja sisuuntuu, tarttuu opintoihin ja työhön. Taas Äänislinnan kupeessa Iivo Aaltonen tapaa kadonneet itäkarjalaiset omaisensa. Ennen vihollisen suurhyökkäystä siellä kehkeytyy romaanin ihmissuhdetasolla jännitteellisin loppunäytös.

Sota-aikaan kuuluvat viivästyvän postin odotus, yllättävät tapaamiset ja poikkeusolojen ja aineellisen puutteen vaatima toimeliaisuus. Mustonen havainnoi yksityiskohtaisin piirroin ilmapiiriä ennen muuta Helsingin ja Karjalan seuduilla, maalla, kaduilla, junissa ja asemilla.

Rakkauden tunteet yhteydessä Kirstin ja Idan sisuun ja lasten elämänmyönteisyyteen luovat sekä liikutusta että valoa.

Käy myös ilmi, että sotaleskeys on kirjaimellisuutensa lisäksi koko sodan absurdiutta heijastava mieliala. Ääritilan luoma epätietoisuus paljastaa henkilöiden uusia puolia ja vaikuttaa ihmissuhteissa paitsi lähentymisen myös erillistämisen suunnassa.

Naisnäkökulmaa sotaan korostava romaani on detaljien runsaudesta huolimatta helppolukuisen realistinen. Lähdefaktojen tarkka juottaminen laajan fiktion kehikoksi perustelee kirjan ja kirjasarjan suosiota.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .