Atomikylä: Erkale (Future Lunch)

Levyn ympärillä olevaan pakkaukseen on kuvattu ruskea pääkallo, jonka otsassa on iso reikä. Kallon ympärillä on värikkäitä psykedeelisiä kuvioita, joista jotkut tunnistaa sieniksi. Lukee siinä lisäksi Atomikylä, mutta selvää tekstistä ei saisi, ellei etukäteen tietäisi.

Taide ehkä kertoo, mitä tuleman pitää – vaikka toisaalta nykyään eletään niin sekavassa maailmassa, että tämän kaltainen kansi voi kai olla minkä tyylisessä musassa tahansa.

Erkale on kuitenkin kitaravetoista metallipohjaista post-rockia, pääosin instrumentaalia, leijuntaa, jumitusta, kasvavaa mekkalaa, avaruuden kirskuntaa, satunnaista peikkoörinää ynnä muuta rääkymistä. Sellaisia levyjä tarvitaan, mutta nyt on päästetty aika löysää tavaraa julkisuuteen. Hyviäkin visioita syntyy, mutta kovin mieleenpainuvaa kokonaisuutta yhtye ei jätä jälkeensä. Huomaan koko ajan odottavani jotain, mitä ei koskaan tule.

Levy tuoksuu aika voimakkaasti sivuprojektin jamitussessioilta, mikä ei sinänsä ole moite. Potentiaalia bändiltä löytyy, sillä miehistö koostuu Dark Buddha Rising- ja Oranssi Pazuzu -yhtyeiden jäsenistä, joista viimeksi mainittu sivumennen sanoen teki viime vuonna älyttömän tiukan Valonielu-levyn.

Mutta tältä levyltä puuttuvat orgasmit. Tai sitten en vain ole syönyt tarpeeksi kannessa esiteltyjä keltaisia ja mustia sieniä. Genren ystävien kannattaa kuitenkin kokeilla. Siis äänitettä.