Atomirotta: I (Monsp)

Atomirotta on viimeisimmillä levyillään hip hopia ja rockia sekoittaneen Notkean Rotan kolmimiehiseksi kutistunut talousversio. Väen väheneminen ei kuitenkaan kuulu lopputuloksesta. Debyyttilevynsä tuo kesän keskelle kaamosta. Kitaristi Rane Raitsikan pitkällinen asuminen Los Angelesissa lienee jättänyt jälkensä, niin letkeän aurinkoisesti musiikki svengaa.

Notkean Rotan juuret hip hopin parissa kuuluvat yhä, mutta musiikillisesti levy on paljon laveammalla pensselillä maalattu. Rytmimusiikin tyylit rockista skahan ja reggaeen soivat sulassa sovussa notkean sanailun taustalla. Vokaaliosuuksissa ei ole tyydytty pelkkään puhelaulun pajatukseen, mikä on sekin hyvä ratkaisu. Atomirotta ei olekaan pelkkä rap-rock-bändi, enemmän kyse on rytmillisestä sulatusuunista.

Toteutuksessa on myös virkistävää kotikutoisuutta: musiikki elää ja hengittää, eikä jokaista nuottia ole puleerattu tietokoneella kohdalleen.

13 biisin joukkoon mahtuu muutama tyhjäkäyntisempikin viisu, mutta kokonaisuutena rento albumi jää reilusti plussan puolelle.