Balettiarvio: Giselle hellii katsojiaan Kansallisbaletissa

Suomen Kansallisbaletti aloitti vuoden romanttisen baletin helmellä, baletilla Giselle.

Suomen Kansallisbaletti

Giselle

Ensi-ilta 23.2.2018

Giselle on yksi romanttisen baletin klassikoista, jota esitetään jatkuvasti ympäri maailmaa, vaikka kantaesitys oli Pariisissa jo vuonna 1841.

Tarina kertoo Giselle-nimisestä maalaistytöstä, joka rakastuu sadonkorjuujuhlissa tapaamaansa mieheen ja unohtaa samalla naapurin pojan. Sitten vieras komistus Albrecht paljastuu aateliseksi, jonka naiminen on 1800-luvun luokkayhteiskunnassa mahdottomuus. Giselle ei kestä, vaan järkyttyy sydänjuuriaan myöten, ja kuolee.

Myöhemmin aatelismies Albrecht vierailee Gisellen haudalla, jossa tapaa henkiolennoksi muuttuneen rakkaansa ja joukon muita ennen häitään kuolleita neitoja. Nämä pilvenvalkoiset neidot, wilit, tanssittavat sydänyössä tapaamansa miehet kanssaan kuolemaan.

Baletti vie Gisellen rakastuneesta neidosta tuonelan wiliksi. Ehkä tanssin moninaisuus on tehnyt Gisellen roolin ballerinojen halutuksi taidonnäytteeksi. Kansallisbaletissa Giselleä on esitetty vuodesta 1929 alkaen tasaisin väliajoin, ja moni tähtiballerina on täälläkin saanut näyttää taitonsa. Vuonna 1998 baletin toteutti yksi viime vuosituhannen lopun kansainvälisistä huipuista, Sylvie Guillem, joka myös tanssi roolin Kansallisbaletin ensi-illassa.

Tällä kertaa Gisellet tulevat Aasiasta. Ensi-illassa roolissa nähtiin korealainen tähtitanssija Eun-Ji ha, jolle näytöksen jälkeen myönnettiin Suomen kulttuurirahasto 10 000 euron Edvard Fazer - palkinto. Kahdessa muussa osajaossa Gisellen tulkitsevat nuoret taiturit, japanilainen Hanako Matsune ja kiinalainen Yimeng Sun. Koska Giselle on nimenomaan nuoren naiseuteen puhkeavan naisen rooli, on hienoa nähdä sen tulkitsijana tuoreita tanssijoita.

Viehättävä Giselle

Giselle hellii katsojiaan. Koko ajan tapahtuu, tanssissa ei juurikaan ole suvantokohtia.

Alkuosassa maalaiskylän sadonkorjuujuhlat täyttyvät kevyestä tanssista, loputtomista pienistä hypyistä ja pirskahtelevasta tunnelmasta. Todellisuudessa pienet nopeat hypyt ovat tanssijoille raskaita ja vaativia, mutta sitä ei katsomoon huomaa. Maalaiskylän juhlijoiden hymyt eivät hyydy. Adolphe Adamin musiikki täydentää tanssin keveyden, se hypähtelee juhlijoiden kanssa. Kansallisoopperan orkesteria johtaa tämän näytöskauden Philip Ellis.

Amerikkalainen Cynthia Harvey on toteuttanut baletin, aikaisempien tunnettujen koreografioiden pohjalta. Tärkeimmäksi koreografiksi sanotaan venäläinen Marius Petipaa, mutta myös aivan alkuperäisen teoksen luoneet Jean Corelli ja Jules Perrot muistetaan mainita. Kenen käsialaa mikä on, on mahdoton sanoa.

Giselle viehättää, tuo rakkaudenhuuman katsojankin koettavaksi. Balettia esitetäänkin jatkuvasti ympäri maailmaa. Tämä Suomen produktio on lainattu Norjasta, jonne se toteutettiin vuonna 2009. Kaksi vuotta sitten norjalaiset näkivät sen viimeksi, sitten lavastukset ja puvut matkasivat Suomeen.

Rakkailleen antaa anteeksi mitä vaan, on baletin päällimmäinen sanoma.