Cembalo soikoon ja kitara myös! – Vanhan musiikin cembalisti Maritta Heliö soittaa myös uuden sävellyksen Kai Niemiseltä isänpäivänä Nikolainkulmassa

Cembalon soittaminen tuo Maritta Heliölle ennen kaikkea kuulokuvan menneiden vuosisatojen musiikista.

– Voi todella kuulla ja tuntea, millainen teos on sävellyshetkellä ollut. Renessanssin ja barokin ajan kosketinsoitinsävellykset sopivat tälle soittimelle kuin nenä päähän, Heliö sanoo cembalonsa ääressä.

Cembalossa kaikuu hovien musiikki, mutta suomalaisen korvaan ääni voi kuulostaa jopa kantelemaiselta.

– Soittimet ovat myös yksilöitä. Minulla on onnenkantamoisena flaamilaistyyppinen, kaksisormioinen cembalo.  Cembalossa kosketin liikuttaa luistia, jossa oleva "kynsi" saa raapaisemalla kielen soimaan. Myös kaikupohja vaikuttaa sointiin, Heliö kertoo.

Cembalo on ollut klavikordin lisäksi renessanssin ja barokin sekä klassismin alkuaikojen tärkein kosketinsoitin (klaveeri) ennen kuin 1700-luvun alkupuolella kehitettiin vasarakoneistoinen fortepiano.

– Ja tietysti cembalo on ollut yhtenä soittimena mukana, kun on tarvittu tanssimusiikkia, esimerkiksi lähes kaikille soitonharrastajille tuttuja menuetteja.

Heliöllä on kotona soitinrakennuskurssilla 1997 itse rakennettu pieni, Wåhlström-tyyppinen sidottu klavikordi ja Pekka Vapaavuoren rakentama isompi, 5-oktaavinen

klavikordi

– Klavikordi- ja cembalotyyppisistä soittimista on dokumentteja 1400-luvun alusta. Soittimia näkyy alttaritauluissa, piirroksissa sekä kirjallisissa kuvauksissa. Klavikordi on ainoa soitin, jolla saa vibraton.

Niin klavikordi kuin cembalokin jäivät fortepianon varjoon. Cembalon uusi nousu alkoi 1880-luvulla, ja soittimia tehtiin jopa tehdasvalmisteisesti. Ääneltään aidoimmat instrumentit syntyivät kuitenkin vasta, kun vanhojen piirustusten mukainen rakennustapa pääsi 1900-luvulla vauhtiin.

Vanha musiikki, periodisoittimien soittaminen ja rakentaminen kiinnostavat nyt Euroopassa. Vanhoille soittimille myös sävelletään.

Cembalo on sekä soolo- että säestyssoitin pienistä yhtyeistä isoihin orkestereihin.

– Cembalistin rooli orkesterissa on vähän kuin komppikitaristin. Rytmin lisäksi mukaan tulee harmonia bassoineen.

Isänpäivän konsertissa Heliön cembalo saa rinnalleen kaksi kitaraa, Kai Niemisen ja Olli Hirvasen soittamina. Konsertissa kuullaan cembaloa ja kitaraa soolosoittimena, kitaraduoa sekä kitaraa cembalon kanssa. Ohjelmistossa on sävellyksiä 1500-luvulta tähän päivään.

Kantaesityksenä on säveltäjä Kai Niemisen Epitaphe a Milhaud  -kitarasävellyksen versio cembalolle. Nieminen sävelsi teoksen tänä vuonna kitaristi John Millsille. Sävellys pohjaa Darius Milhaudin teokseen Segoviana.

 

Soipa Kieli! -konsertti Nikolainkulmassa 11.11. klo 17. Liput: 20/ 18/ 5 sisältää väliaikatarjoilun. Liput ovat varattavissa www.soivakeskisuomi.fi tai 050 566 5895. Ovelta tuntia ennen konserttia käteismaksulla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .